| Popis: |
Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää, kuinka luokanopettajat opetustyössään ymmärtävät ja toteuttavat kannustamista. Tavoitteena on myös tarkastella haastateltujen opettajien käyttämiä konkreettisia kannustamisen keinoja. Lisäksi tutkimuksessa esitellään opettajien kannustamiseen liittämiä tavoitteita niin omien kehittymistarpeiden kuin oppilaiden suhteen. Tässä tutkimuksessa kannustaminen käsitetään vuorovaikutukselliseksi toiminnaksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu vuorovaikutuksen ympärille keskittyen ensin vuorovaikutuksen lähtökohtiin ja toimintaan opettajan ja oppilaan välillä. Tätä seuraa kannustamisen tarkastelu Perusopetuksen opetussuunnitelman sekä positiivisen pedagogiikan näkökulmista. Lopuksi perehdytään vielä palautteen antoon sekä motivointiin. Tämä kvalitatiivinen tutkimus on suuntaukseltaan fenomenografinen, ja tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun pohjalta haastattelemalla kymmentä Pohjois-Pohjanmaan alueella työskentelevää alakoulun luokanopettajaa maaliskuussa 2018. Haastateltavista kolme oli miehiä ja seitsemän naisia. Vastauksia saatiin jokaiselta alakoulun luokka-asteelta 1–6. Aineiston analyysiä on ohjannut aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Analyysimenetelmän kolmessa vaiheessa aineisto ensin redusoitiin eli pelkistettiin, jonka jälkeen pelkistetyt ilmaukset klusteroitiin eli ryhmiteltiin alaluokkiin. Lopuksi aineisto abstrahoitiin eli käsitteellistettiin tutkimuksen pääteemoihin. Nämä teemat eli pääluokat samalla vastaavat tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajat kokivat kannustamisen ennen kaikkea tärkeäksi toiminnaksi ja mahdollisuudeksi vaikuttaa niin yksittäisen oppilaan suotuisaan kehitykseen kuin ryhmän toimintaan. Kannustamista tehdään oppilaiden havainnoinnin ja toiminnan pohjalta, sekä tavoitteellisesti että ilman tarkempia tavoitteita. Opettajat kuvailivat kannustamisen olevan yksittäiselle oppilaalle tai ryhmälle annettua palautetta, jota voidaan antaa sanallisesti, elein ja ilmein, sekä erilaisia konkreettisia kannustimia apuna käyttäen. Suurin osa opettajista koki halua kehittyä kannustajana ja tutkimuksen tuloksista ilmeni opettajilla olevan esimerkiksi tarve monipuolistaa käytännön kannustamisen keinoja. Tutkimustulosten yleistettävyyden kannalta tulee huomioida tutkimuksen kvalitatiivinen luonne, jolloin tutkimusaineiston laadulla on sen määrää suurempi merkitys. Vastauksista löytyneistä yhteisistä linjauksista huolimatta, ei tutkimustuloksia voida yleistää kaikkia luokanopettajia koskeviksi. Tutkimuksen tavoitteena eivät ole yleistettävät tutkimustulokset, vaan kannustamisen käsitettä avaavat näkökulmat. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistavat tutkijatriangulaatio sekä kattava aineisto. Tutkielman vahvistettavuuteen on pyritty tarkalla työn selostuksella sekä tehtyjen ratkaisujen perusteluilla. |
