Ruumiinkuvan kehitys syömishäiriöstä toipuneelle henkilölle:toipuneen näkökulma
Autor: | Niskanen, M. (Mette) |
---|---|
Jazyk: | finština |
Rok vydání: | 2018 |
Předmět: | |
Druh dokumentu: | masterThesis |
Popis: | Pro gradu- tutkielmani kohteena on syömishäiriöstä toipuneen henkilön ruumiinkuva, jota tutkimalla pyrin tuomaan esille erilaisia kokemuksia syömishäiriöön sairastumisesta ja siitä toipumisesta. Tutkielman tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä syömishäiriöitä kohtaan psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Psyykkinen toipuminen ja ruumiinkuva kulkevat käsi kädessä toipumisprosessin aikana, jolloin ruumiinkuvan kehitys muodostuu enemmän tai vähemmän merkitykselliseksi tekijäksi toipumisessa. Pohdin tutkielmassani myös tuen merkitystä ruumiinkuvan kehitykselle syömishäiriöstä toivuttaessa, ja pyrin tuomaan esille mahdollisia kehityskohteita tulevaisuuden syömishäiriöhoitoa ja -kuntoutusta ajatellen. Tutkimukseni on fenomenologinen kokemuksen tutkimus, joka on toteutettu haastattelemalla kolmea syömishäiriöstä toipunutta henkilöä. Haastattelun tyyli on ollut avoimen haastattelun kaltainen puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja siinä on pyritty tuomaan esille syömishäiriöstä toipuneiden omat kokemukset ruumiistaan, ruumiinkuvan kehityksestään ja toipumiseen saadusta tuesta. Aineiston avulla pyrin vastaamaan kysymyksiin siitä, miten syömishäiriöstä toipuneet kokevat oman ruumiinkuvansa kehityksen, minkälaiset asiat ovat tukeneet heidän ruumiinkuvan kehitystään ja minkälaista tukea he kaipaisivat ruumiinkuvansa eheytymisen ja psyykkisen toipumisensa edistämiseksi. Haastatteluaineisto on analysoitu tulkinnallisen fenomenologisen analyysitavan (eng. Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) mukaisesti ja siitä on koostettu seuraavat seitsemän teemaa, joiden kautta olen vastannut tutkimuskysymyksiini: 1) Oman persoonan, herkkyyden ja kokemuksien yhteismerkitys, 2) Ruumis kanavana tunteiden käsittelylle, 3) Läheisten merkitys ruumiinkuvan kehitykselle, 4) Toimijuus ja fyysiset teot toipumisessa, 5) Itsearvostus ja sisäinen puhe, 6) Pystyvyys ja terveys vs. ulkonäkö ja 7) Tuen riittämättömyys psyykkisessä toipumisessa. Erityisesti uutta tietoa toipumisesta ja ruumiinkuvan kehityksestä esille toivat kohdat 5 ja 6, joissa sisäisen puheen ja näkökulman muutoksen keinot muodostuivat merkityksellisiksi tutkittavieni kokemuksille toipumista tukevista seikoista. Tutkimuksen pohjalta voitaisiin päätellä, että ruumiinkuvan kokemukset vaihtelevat sen mukaan, miten merkityksellisenä toipunut itse pitää ruumiistaan ja ulkonäköään sairastumiselle. Toipumisessa tärkeäksi nousi kokonaisvaltaisen itsehyväksynnän teeman, joka ruumiin hyväksymisen lisäksi kattaa myös oman persoonan, osaamisen ja pystyvyyden arvostamisen. Toipumista helpottavat toipuvan itsensä sopivaksi kokema tuki niin läheisiltä kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. The purpose of this study is to highlight different experiences regarding eating disorders and recovery, and to provide more knowledge and gain understanding of eating disorders from a psychological perspective. Mental recovery and body image go hand in hand during the recovery process, in which the development of one’s body image becomes more or less meaningful to the recovery experience. In addition to researching the experience of body image development, I was also interested to find out, what significance the interviewees gave to the support they received during recovery, and whether the perceived quality of the support has a connection with body image and mental recovery. This study is a phenomenological study focusing on patient experience. It has been conducted by interviewing three recovered eating disorder patients with a semi-structured theme interview. The research methods have been chosen in a way that would bring out the ’voice’ of the interviewees as accurately as possible — the ways they have experienced their body, body image development and support received during the recovery. By analysing the data, I pursued to answer the questions on how recovered ED patients experience the development of their body image, what aspects of their recovery have supported their body image development and what kind of support they would still need to enhance their body image and psychological wellbeing. The interview data has been analysed by applying the Interpretative Phenomenological Analysis method. The following seven themes were constructed based on the analysis: 1) The significance of personality, sensitivity and personal experiences, 2) The body as a channel for emotion regulation, 3) The significance of family and friends for one’s body image, 4) Agency and physical acts in recovery, 5) Self-value and inner speech, 6) Capability & health vs. physical appearance and 7) Insufficient professional support in mental recovery. New discoveries for research were particularly themes 5 and 6, in which the inner speech and changing one’s perspective from physical appearance to capability and health played a significant role in one’s experience on recovery. Based on this study, it could be deducted that the experiences of one’s body image vary depending on whether physical appearance plays a significant role as a motive for picking up disordered eating habits. The theme of self-acceptance was found to be significant in recovery — this however not only covers the acceptance of the body but also the aspects of valuing one’s persona, know-how and capability. When it comes to support in recovery, both family/friends and professional help played an important role when help was applied respecting the patient’s own agency. |
Databáze: | Networked Digital Library of Theses & Dissertations |
Externí odkaz: |