| Popis: |
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on erityisryhmien asuntomarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Suomessa. Tutkielma on jatkoa ARAn erityisryhmien asuntomarkkinakatsaukselle, joka julkaistiin ARAn verkkosivuilla 12.9.2017. Erityisryhmillä tarkoitetaan tässä työssä ikääntyneitä, kehitys- ja vaikeavammaisia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, asunnottomia, erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja autismin kirjon ihmisiä. Pääpaino on kuitenkin ikääntyneille ja kehitysvammaisille suunnattujen asuntojen analyysissa. Tutkielmassa on pyritty selvittämään erityisryhmille suunnattujen asuntojen lukumäärää Suomessa maakunnittain ja tarkastelemaan kohtaavatko erityisryhmille suunnattujen asuntojen kysyntä ja tarjonta alueellisesti. Poikkeuksena maakunnalliseen aluejakoon on pääkaupunkiseutu, joka eriytetty omaksi luokakseen Uudestamaasta. Lisäksi on pyritty selvittämään erityisryhmien asuntojen käyttöasteita ja onko tulevaisuudessa ylitarjontaa erityisryhmien asunnoista. Tutkimusmenetelmät perustuvat kvantitatiivisen analyysin metodeihin, kuten aineiston luokitteluun ja ryhmien vertaamiseen. Lisäksi aineistosta on laskettu suhdelukuja kysynnän ja tarjonnan tasapainon selvittämiseksi. Laitoshoidon purkaminen ja väestön ikääntyminen ovat olleet merkittävimpiä erityisryhmien asuntojen kysyntää nostavia tekijöitä. ARA- ja vapaarahoitteiset toimijat ovat vastanneet kysyntään rakentamalla lisää erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Tuloksien perusteella vapaarahoitteiset toimijat olivat eniten keskittyneet ikääntyneille suunnattujen tehostettujen palveluasuntojen rakentamiseen. Palveluiltaan kevyempää ikääntyneille suunnattua tuettua asumista on sen sijaan rakennettu määrällisesti eniten ARA-rahoitteisesti. Kyselystä saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että ikääntyneiden tehostettujen palveluasuntojen ylitarjonnan riski on suurin Päijät-Hämeen ja Lapin alueella. Lisäksi ylitarjontaa ennakoidaan tulevaisuudessa olevan Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Pienin ylitarjonnan riski ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen osalta on Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa asuntojen käyttöasteiden odotetaan paranevan. Kehitysvammaisille suunnattujen vapaarahoitteisten asuntojen osalta käyttöasteet olivat useissa maakunnissa heikot Päijät-Hämeen maakuntaa lukuun ottamatta. Kehitysvammaisille suunnattujen asuntojen käyttöasteen voidaan kuitenkin olettaa paranevan tulevaisuudessa, sillä kehitysvammaisten laitoshoidon purku jatkuu vuoteen 2020 saakka. Haastatteluissa kävi ilmi, että vapaarahoitteiset toimijat ovat jatkossa kiinnittämässä enemmän huomiota kevyempiin asumisratkaisuihin ikääntyneille. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisryhmien asuntomarkkinoiden tilanteen arvioinnissa, kun tehdään esimerkiksi rakennuttamispäätöksiä. Tuloksia voidaan myös käyttää erityisryhmien asuntomarkkinoiden toiminnan kehittämisessä. Yleistyksiä tuloksista ei voi täysin tehdä aineiston puutteellisuuden takia. ARA-rahoitteisesta aineistosta puuttui käyttöastetiedot, mutta asuntojen lukumäärien osalta aineisto oli kattava. Vapaarahoitteisten toimijoiden osalta aineisto jäi hieman puutteelliseksi, sillä kaikki eivät osallistuneet kyselyyn. Tästä huolimatta maakunnittaiset käyttöastetiedot oli mahdollista laskea neljän erityisryhmän osalta. Aineisto sisälsi yhteensä 71 725 erilaista erityisryhmille suunnattua asuntoa. |
