| Popis: |
Koska maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti Suomessa, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus järjestetään kouluissa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten perusopetukseen valmistavaa opetusta on tällä hetkellä järjestetty Oulussa: mitkä asiat siinä toimivat ja mitä epäkohtia siinä ilmenee. Tarkastelun kohteena on myös se, miten valmistavaa opetusta ja opettajien peruskoulutusta voisi kehittää. Lisäksi tutkitaan opettajien kokemuksia ammatillisesta kehittymisestään. Tutkimusaineisto on kerätty helmikuussa 2016 haastattelemalla kolmea Oulun alueella alakoulussa työskentelevää valmistavan luokan opettajaa (valo-opettajaa). Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelurungon avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen peruskoulussa, monikulttuurisen koulun eri ominaisuuksiin sekä opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin soveltavasti aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka perusteella aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan valo-opettajat olivat yleisesti tyytyväisiä valmistavan opetuksen järjestämiseen Oulussa. Työn hyviksi puoliksi mainittiin sujuva yhteistyö eri osapuolten kanssa sekä toimiva arki. Työn epäkohtina opettajat toivat esiin yhteistyöhön liittyvät haasteet sekä taloudellisten resurssien puutteen. Opettajat toivoivat, että opettajien peruskoulutukseen saataisiin lisää monikulttuurisuusopintoja ja että valmistava opetus ja maahanmuuttajaoppilaat huomioitaisiin paremmin koulun arjessa ja toimintakulttuurissa. Lisäksi opettajat halusivat kehittää yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien kanssa. Ammatillisesta kehittymisestä puhuessaan valo-opettajat korostivat kokemuksen tuomaa taitoa, itsensä jatkuvaa kehittämistä sekä työhönsä kuuluvia palkitsevia ja haastavia asioita. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, ne ovat suuntaa antavia, minkä vuoksi ne tulisi huomioida kehitettäessä opettajien peruskoulutusta ja valmistavaa opetusta. Jatkossa olisi syytä tutkia, miten eri kouluissa valmistava opetus on otettu koulun toimintaan mukaan ja millä tavoin valmistavan luokan osallisuutta voisi koulun toimintakulttuurissa edistää. Lisäksi voitaisiin tutkia sitä, millaiseksi koulun muut opettajat ovat kokeneet yhteistyön valoluokan kanssa. |
