| Popis: |
Pro gradu- tutkielman aiheena on Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen historia (SKLY) keuhkolääketieteen kehityksen kontekstissa. SKLY perustettiin vuonna 1928 ja on siitä lähtien toiminut alan yhdyssiteenä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhdistyksen rooli keuhkolääketieteen kehityksessä. Tutkimuksen punaisena lankana on tuberkuloosilääketieteen muutos keuhkolääketieteeksi. Tutkimus on luonteeltaan terveyshistoriaa. Terveyshistorialla ei ole olemassa omaa menetelmää, vaan sille on ominaista kaikki historiantutkimuksen menetelmät. Tutkimuksen lähteinä ovat SKLY:n historian ajalta kaikki pöytäkirjat ja vuosikertomukset. Lähteinä on myös haastatteluita yhdistyksen historian kannalta merkittäviltä henkilöiltä. Yhdistyksen alkuaikoina sen nimi oli Suomen Tuberkuloosilääkäriyhdistys (STLY). Yhdistyksellä oli tiivis suhde tuberkuloosityön kansalaisjärjestöihin. Kansalaisjärjestöistä puuttuivat tieteelliset asiantuntijaelimet, joiden tarve oli kasvanut lääketieteen kehittyessä. Suomessa toteutettu tuberkuloosipolitiikka seurasi tiivisti STLY:n kannanottoja. Keuhkolääketieteen maine oli pitkään heikko. Se ei ollut tieteellisesti kukoistavaa eikä houkutellut lääkäreitä erikoistumaan. Lääkäreitä nimitettiin keuhkolääkäreiksi myös heikoin perustein. Keuhkolääketieteen asema ja maine alkoi tieteellisesti kohota vasta, kun kontaktit muuhun lääketieteeseen lisääntyivät. Hoidollisesti katsottuna tuberkuloosityö oli menestystarina. Se ei kuitenkaan perustunut tieteellisiin läpimurtoihin vaan valmiuteen ottaa oppia vastaan ulkomailta ja soveltaa sitä maassamme vallinneisiin erityisoloihin. STLY oli tuberkuloosityön aikana ainoa vahva kollegiaalinen yhdysside erillään olevien parantoloiden ja sairaaloiden välillä. 1900-luvun puolivälin tienoilla alkoi keuhkolääketieteessä kuitenkin tapahtua murros. Alan fokus siirtyi tuberkuloosista kohti muita sairauksia. 1950-luvun aikana Suomen Tuberkuloosilääkäriyhdistys sai yhä näkyvämmän edunvalvojan roolin ja vaihtoikin nimensä Suomen Keuhkolääkäriyhdistykseksi vuonna 1958. Tuberkuloosityötä vuodesta 1948 asti ohjannut tuberkuloosilaki kumottiin 1986. Tämän jälkeen tuberkuloosi rinnastui lainsäädännössä muihin tartuntatauteihin. Tuberkuloosipiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirtyivät keskussairaaloille. Tuberkuloosin vastaiselta työltä vapautunutta kapasiteettia siirtyi suurelta osin astman ja allergioiden tutkimukseen ja hoitoon. Jos tuberkuloosin osalta menestymisen osalta avain asemassa oli kyky ottaa oppia ulkomailta, oli se astman suhteen päinvastainen. Siinä Suomi oli edelläkävijä. SKLY:llä oli jäsenistölleen suuri merkitys. Yhdistys oli alusta saakka akateeminen ja sen tehtävänä oli antaa lausuntoja. |
