| Popis: |
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Euroopan Unionin sisäkaupan arvonlisäverotuksen kehittämisvaihtoehtoja veropetosten ehkäisemisen näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään Euroopan Unionin sisäkaupan arvonlisäverotuksen historiaa, nykytilaa, erityispiirteitä, ongelmia sekä siihen liittyviä veropetoksia. Sisäkaupan nykytilanteen ongelmien ratkaisemiseksi ja erityisesti veropetosten ehkäisemiseksi, tarkastellaan kolmea lainsäädännöllistä ja kolmea teknistä keinoa. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus aiheesta. Euroopan Unionin sisäkaupan arvonlisäverotukseen liittyy useita erityispiirteitä joiden vuoksi se on kansainvälisesti tarkasteltuna erityisen altis veropetoksille. Tärkeitä syitä petosalttiudelle ovat esimerkiksi keskitetyn valvontaviranomaisen puuttuminen, teknisten seurantajärjestelmien puutteet ja arvonlisäverolainsäädännön monet poikkeukset. Tutkielmassa käydään läpi petosmalleja jotka ovat tyypillisiä Euroopan Unionin sisäkaupan arvonlisäverotukselle sekä keinoja joilla kyseisiä ongelmia pyritään ehkäisemään. Euroopan Unionin arvonlisäverotukseen liittyvistä petosmalleista tarkastellaan erityisesti arvonlisäverotuksen ketjupetosmallia, eli niin sanottua karusellikauppaa. Veropetoksen ehkäisemiseksi käsitellyt lainsäädännölliset keinot ovat VIVAT-malli, Dua-VAT-malli ja CVAT-malli. Teknisinä vaihtoehtoina käsitellään Arvonlisäveron paikannusnumero, Digitaalinen arvonlisävero ja Reaaliaikainen arvonlisävero. Tutkielman lopuksi analysoidaan näiden keinojen vahvuuksia ja heikkouksia. Tämän tutkimuksen perusteella käsiteltyjä lainsäädännöllisiä ja teknisiä keinoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen vaan niiden vahvuudet ja heikkoudet riippuvat pitkälti siitä millainen painotus järjestelmän eri osille halutaan antaa. Painotukseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi verotuksen kansallinen autonomia ja arvonlisäveron maksajille koituvat kustannukset sekä niiden korvaaminen. |
