| Popis: |
Tutkimuksemme käsittelee rooleja ja valtasuhteita viidennellä vuosiluokalla. Tutkimuskysymyksiämme ovat: “Millaisia rooleja oppilailla on viidennellä vuosiluokalla?”, “Miten roolit vaikuttavat valtasuhteisiin?”, “Millaisia piirteitä oppilaat arvostavat toisissaan?” ja “ Miten opettaja vaikuttaa luokan ryhmädynamiikkaan omalla toiminnallaan?”. Määrittelemme vallan käsitettä kirjallisuudesta saadulla tiedolla ja liitämme sen teorialähteiden sekä aineistonkeruumenetelmiemme avulla saatujen tulosten perusteella roolien välisiin valtasuhteisiin. Tarkastelun alaisena on myös ryhmädynamiikka. Käsittelemme sitä käsitteenä sekä ilmiönä kouluympäristössä. Se toimii pohjana luokan hyvän ilmapiirin ja vuorovaikutussuhteiden ylläpitäjänä. Aineistonkeruumenetelminä käytämme observointia, oppilaille (n=82) tehtyjä kirjallisia kyselyitä ja opettajien teemahaastattelua. Tämä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on etnografia. Aineistonanalyysinä käytämme etnografista analyysiä, johon kytkeytyy vallan määritteen avulla myös diskurssianalyysin piirteitä. Tarkastelemme sekä poikien että tyttöjen rooleja. Pojat jaamme rooleihin hegemonisen maskuliinisuuden viitekehyksen kautta. Heillä roolit jakautuvat “koviksiin”, “banaaleihin tasapainoilijoihin”, ”hiljaisiin myötäilijöihin” sekä ”hegemonisen maskuliinisuuden pettäjiin”. Tytöillä roolit jakautuvat äänekkäisiin, ”banaaleihin tasapainoilijoihin” ja hiljaisiin. Avaamme roolien merkitystä vallan viitekehyksessä. Syvennymme roolikohtaisesti vallanhankinta- ja käyttöstrategioihin, joilla oppilaat pyrkivät saamaan valtaa statusta ja suosiota. Tuloksiemme mukaan “kovikset” pyrkivät painamaan muiden roolien edustajia valtahierarkiassa alaspäin, kun puolestaan ”banaalit tasapainoilijat” pyrkivät tulemaan kaikkien kanssa toimeen ja nousemaan hierarkiassa omien vahvuuksiensa avulla. Tulostemme mukaan ”banaalien tasapainoilijoiden” edustajia arvostetaan eniten. ”Rauhalliset myötäilijät” ja ”hegemonisen maskuliinisuuden pettäjät” ovat järjestyksessä edellä mainittujen roolien edustajien jälkeen. Heille statuksen tavoittelu ei ole erityisen tärkeää. Tarkastelemme myös sellaisia oppilaiden resursseja, joilla he pyrkivät saamaan suosiota ja statusta. Tällaisia ovat muun muassa urheilullisuus ja hyvä huumorintaju. Arvostetut piirteet vaihtelevat eri roolityyppien edustajien kohdalla. Avaamme rooliryhmittäin niitä resursseja, joita he tarvitsevat halutessaan muilta arvostusta. Tarkastelemme opettajan roolia kouluympäristössä. Tutkimuksemme tavoite oli saada luotettavaa tietoa siitä, millainen rooli opettajalla on oppilaiden hyvän ryhmädynamiikan muodostumisessa. Tutkimuksemme havaintojen mukaan opettaja toimii pedagogisena auktoriteettina ja ilmapiirin luojana. He vaikuttavat omalla toiminnallaan ilmapiirin kehitykseen myönteisellä tavalla. Olemme mielestämme toimineet eettisesti hyväksyttävällä tavalla tutkimusta tehdessämme. Koemme lähteinä käyttämämme kirjallisuuden luotettavaksi ja noudatimme tieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita. |
