Äquivalenz der finnischen und deutschen Terminologie im Fachbereich Hundesport

Autor: Mansikka, H. (Henna)
Jazyk: němčina
Rok vydání: 2014
Předmět:
Druh dokumentu: masterThesis
Popis: In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird die Äquivalenz der deutschen und finnischen Terminologie im Fachbereich Hundesport untersucht. Es werden solche Hundesportarten untersucht, die sowohl in Deutschland als auch in Finnland bekannt sind und die mit allen Hunden betrieben werden können. Die untersuchten Hundesportarten sind Agility, Flyball, Flächensuche, Fährtenarbeit, Dog-Frisbee, Dog-Dancing, Treibball, Rally Obedience, Trümmersuche und Obedience. Die Terminologie wurde Fachbüchern (Witfeld 2012; Theby/Hares 2011), vier Heften der Fachzeitschrift vom Finnischen Kennel Klub (Koiramme 6/2013; 7–8/2013; 9/2013; 10/2013), Internetseiten von Hundesportverbänden (so wie agilityliitto.fi) und, wenn nötig, Blogs von privaten Hundesportlern (so wie tanjas-hundeblog.info) entnommen. Es ist wichtig, dass die Quellen neu sind, um die Aktualität der Terminologie zu sichern. Hundesport ist ein ziemlich neuer Fachbereich, und der Wortschatz entwickelt sich ständig. Die wichtigsten Begriffe sind Fachsprache, Gemeinsprache, Fachwort und Äquivalenz. Der Unterschied zwischen der Fachsprache und Gemeinsprache wird mit Verweis auf Stolze (2013), Reinart (2009) und das Handbuch der Terminologiearbeit (Sanastotyön käsikirja 1988) dargestellt. Das Fachwort wird nach Mansikka (2013) definiert, mit Hilfe der Definition des Wortes von Lutzeier (1995). Mansikka hat in ihrer Kandidatenarbeit Roelckes (1999) Definition so eingegrenzt, dass gemeinsprachliche Wörter ausgelassen werden. Bei der Definition der Äquivalenz werden die Definitionen von Stolze (2013), Arnzt/Picht/Mayer (2002), Koller (1992) und Filipec (1973) diskutiert. Die fünf Entsprechungstypen von Koller werden in der Darstellung der Untersuchungsergebnisse zur Anwendung gebracht. Die untersuchten Fachwörter werden in vier Kategorien eingeteilt. Die Kategorien wurden nach Roelckes (1999) Gliederung erarbeitet. Dem Handbuch der Terminologiearbeit (1988) werden die Grundlagen der Terminologiearbeit entnommen. Das Ziel ist, ein zweisprachiges Lexikon für Hundesport zu erstellen. Die Bauteile eines Wörterbuchs werden mit Verweis auf Hausmann (1985) vorgestellt. Das Hundesportlexikon besteht aus zehn Artikeln, in denen die finnischen und deutschen Fachwörter der jeweiligen Hundesportarten sowie deren Äquivalenz und Definitionen vorgestellt werden. Es wurden insgesamt 242 Fachwörter gesammelt. In der Menge der Fachwörter gibt es große Unterschiede zwischen den Hundesportarten. In Treibball gibt es nur zwei, in Rally Obedience aber 112 Fachwörter. Es wird festgestellt, dass der deutsche und der finnische Hundesportwortschatz einander ziemlich gut entsprechen, obwohl auch teilweise und keine Äquivalenz zu finden sind. Rally Obedience ist eine Ausnahme, denn nur wenige Fachwörter dieser Hundesportart sind in beiden Ländern zu finden. Fehlende Wörter werden mit Hilfe von Kollers (1992) Übersetzungsverfahren übersetzt. Dabei wird jedoch der existierende Fachwortschatz berücksichtigt. Alle gesammelten Fachwörter werden in der Anlage 2 in alphabetischer Reihenfolge aufgelistet.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kahden aktiivisen koiraharrastusmaan, Suomen ja Saksan, koiraharrastussanastot vastaavat toisiaan. Valittujen koiraharrastuslajien tuli olla tunnettuja molemmissa maissa ja niitä piti pystyä harrastamaan kaikkien koirien kanssa, koosta ja rodusta riippumatta. Tutkimuksessa käsitellään seuraavaa kymmentä koiraharrastuslajia: agility, flyball, haku, jälki, koirafrisbee, koiratanssi, pallopaimennus, rally-toko, raunioetsintä ja tottelevaisuus (toko). Aineisto kerättiin alan kirjallisuudesta (Witfeld 2012; Theby/Hares 2011), Suomen Kennelliiton julkaiseman Koiramme-lehden neljästä numerosta (Koiramme 6/2013; 7–8/2013; 9/2013; 10/2013) sekä koiraharrastusjärjestöjen internetsivuilta (esim. agilityliitto.fi) sekä tarvittaessa harrastajien blogeista (esim. tanjas-hundeblog.info). Materiaalin tuli olla uutta, jotta sanaston ajankohtaisuus pystyttiin varmistamaan. Koiraharrastuslajit ovat melko uusi ilmiö, joten sanasto kehittyy nopeasti. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät käsitteet ovat yleiskieli, erikoiskieli, asiasana ja vastaavuus. Tärkeimmät lähteet yleiskielen ja erikoiskielen määrittämiseksi ovat Stolze (2013), Reinart (2009) ja Sanastotyön käsikirja (1988), jota käytetään lisäksi käytännön sanastotyön oppaana. Asiasanan määrittämiseksi esitellään Lutzeierin (1995) yleinen määritelmä sanalle ja otetaan käyttöön Mansikan (2013) määritelmä asiasanalle. Mansikka työsti kandidaatintyössään Roelcken (1999) määritelmää niin, että yleiskielen sanat jätettiin määritelmän ulkopuolelle. Vastaavuutta ovat sekä Stolze (2013), Arnzt/Picht/Mayer (2002), Koller (1992) että Filipec (1973) pyrkineet määrittämään. Kollerin tunnettua jakoa viiteen vastaavuusluokkaan käytetään tutkimuksessa tulosten esittelyyn. Kerätyt asiasanat jaetaan neljään kategoriaan niiden käyttöympäristön mukaan. Kategoriat luotiin tutkimuksen tarpeisiin sopiviksi, mutta pohjana käytettiin Roelcken (1999) jakoa. Sanastotyön käsikirjan (1988) ohjeiden mukaan myös keskeiset yleiskielen sanat otetaan mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on laatia kaksikielinen koiraharrastussanasto. Sanaston laatimisen apuna käytetään Sanastotyön käsikirjan lisäksi etenkin Hausmannin (1985) ohjeita. Sanasto käsittää kymmenen artikkelia, joista jokainen esittelee yhden koiraharrastuslajin sanaston suomeksi ja saksaksi, niiden vastaavuuden sekä määritelmät. Tutkimuksen aikana kerättiin yhteensä 242 sanaa. Sanaston laajuus vaihtelee koiraharrastuslajien välillä pallopaimennuksen kahdesta sanasta rally-tokon 112 sanaan. Saksan- ja suomenkieliset sanat vastaavat toisiaan pääsääntöisesti hyvin, mutta myös osittaista vastaavuutta ja vastaavuuden puuttumista esiintyy. Rally-toko on poikkeus, sillä vain harvat rally-tokossa käytetyt asiasanat vastaavat toisiaan täysin. Sekä Saksassa että Suomessa on käytössä paljon sanoja, joita ei toisen maan sanastosta löydy. Puuttuvien sanojen kääntämisessä käytetään Kollerin (1992) toimintatapoja. Lajin olemassa oleva sanasto otetaan kuitenkin käännösten sanavalinnoissa huomioon. Kerätyt asiasanat luetellaan liitteen 2 aakkosellisessa sanastossa.
Databáze: Networked Digital Library of Theses & Dissertations
Externí odkaz: