| Popis: |
Artikkelissa tutkitaan tyrnäväläisen Peilipoika-tarinaperinteen rooleja paikallisessa sosiaalisessa elämässä 2000-luvulla. Edesmenneeseen tietäjään liittyvää kerrontaa analysoidaan tarkastelemalla erilaisia kerrontatilanteita ja hyödyntämällä niiden performatiivista tulkintaa. Tietäjäperinnettä koskevat tutkimukset ovat usein tarkastelleet tietäjiä kerrontakohteena ja niiden tavoitteena on ollut muun muassa menneisyyteen liittyvän uskomusmaailman rekonstruoiminen. Tämän artikkelin tavoitteena on sen sijaan avata kerrontaperinteen merkityksiä nyky-yhteisössä performatiivisen tulkinnan kautta, jota ei ole hyödynnetty läntisten alueiden tietäjäperinteen tutkimuksessa. Artikkelin lähtökohtana on erityisesti folkloristiikan ja kulttuuriantropologian aloilla jaettu käsitys kerronnasta kulttuurisena performanssina, jota muovaavat sekä kerrontaa koskevat yhteisölliset käsitykset että kertojan henkilökohtaiset motiivit. Tutkimusaineisto on koottu 2007−2014 haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Kerrontatilanteiden analyysin kohteena ovat 15 teemahaastattelua, 2 muistelutilaisuutta ja 2 kahvipöytäkeskustelua. Artikkelissa osoitetaan kerronnan kiinnittyvän tilanteisuuteen, joka luo erilaisia performansseja. Kerronnan performanssit ilmentävät erilaisia merkityksiä. Keskeistä kerronnan muotoutumiselle ovat siihen liittyvät kontekstit eli se kuka tarinoita kertoo, missä, milloin ja kenelle. Tietäjää koskeva kerronta on joukko erilaisiin tilanteisiin kiinnittyviä sosiaalisia prosesseja, ei pelkästään tarinoiden uudelleenkerrontaa ja muistamista. |
