| Popis: |
Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, miten Hongkongin valtalehti South China Morning Post ja Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua kirjoittivat Hongkongin vuoden 2019 mielenosoituksista englanninkielisissä artikkeleissaan. Aineistonani oli 20 artikkelia medioiden verkkosivuilta viiden kuukauden ajalta. Hahmotin aineistosta kehyksiä erittelemällä niitä laadullisella sisällönanalyysilla, minkä jälkeen vertailin medioiden kehysten eroja ja yhtäläisyyksiä. Hongkongin mielenosoitukset oli yksi vuoden suurista uutistapahtumista ja journalismin tutkimuksen näkökulmasta kiinnostava siksi, että Hongkongin autonomisen aseman ympärille syntynyt poliittinen ja sosiaalinen konflikti erilaisine intresseineen loi otollisen maaperän mediaesitysten erilaisten painotusten havainnointiin. Tutkimuksellinen viitekehykseni tarkastelee median suhdetta valtaan ja todellisuuden esittämiseen sekä hongkongilaisen lehdistön asemaa demokraattisten perinteiden ja Kiinan lisääntyvän vaikutusvallan ristipaineessa. Tarkastelin tutkielmassani erityisesti tutkimustulosten yhteyttä Hongkongin ja Kiinan keskenään erilaisiin journalismin rooleihin ja perinteisiin. Hongkongissa media on perinteisesti ollut vallan vahtikoira, kun taas Kiinassa vallanpitäjät vahtivat mediaa. Viime vuosien kehityksen perusteella myös Hongkong on luisumassa kohti yhä kapeampaa sananvapautta. Tutkimuksessa selvisi, että vertailtavat mediat esittivät mielenosoitukset merkittävästi eri tavoin. Xinhua esitti mielenosoittajat pääasiassa negatiivisten kehysten kautta yhdistäen protestit usein väkivaltaisuuteen, yhteiskunnalliseen haittaan ja laittomuuteen. Xinhua esitti mielenosoittajia hyvin harvoin myönteisten kehysten kautta. South China Morning Post esitti mielenosoittajat ja heidän toimintansa valtaosassa tapauksista neutraalin kehyksen kautta. Lehti kehysti mielenosoituksia melko usein myös negatiivisten kehysten; väkivallan ja yhteiskunnallisen haitan kautta. South China Morning Post esitti mielenosoittajat kuitenkin verrokkiaan monipuolisemmin, sillä lehden artikkeleissa esiintyi huomattavasti enemmän myönteisiä kehyksiä kuin Xinhuan artikkeleissa. Myönteisissä kehyksissä mielenosoittajat yhdistettiin rauhanomaisuuteen, demokratiaan ja opiskelijuuteen tai nuoruuteen. Tutkimustulokset kuvasivat melko osuvasti sitä, miten journalismin rooli mielletään eri tavoin erilaisissa vaikkakin toisiaan lähellä olevissa yhteiskunnissa. South China Morning Postin artikkeleissa oli paljon yhtymäkohtia median rooliin demokraattisessa yhteiskunnassa kun taas Xinhua toteutti aineiston perusteella osuvasti Kiinan puolueohjaillun median propagandistista tehtävää. South China Morning Postin artikkeleissa korostui myös Hongkongin historiallinen siirtomaatausta, mikä näkyi paikallisuuden korostumisena ja itsesensuurina poliittisissa kannanotoissa. Tutkielmani tekee näkyväksi median kykyä rakentaa todellisuutta journalistisilla valinnoilla kielen avulla. Tutkielmani havainnollistaa myös sitä, että journalistisilla periaatteilla, perinteillä ja eetoksella on vaikutusta siihen, millaista sisältöä mediat tuottavat ja millaista todellisuutta ne rakentavat. Tuloksilla on merkitystä yhteiskunnallisessa viitekehyksessä, jossa voidaan nähdä journalististen periaatteiden ohjaavan sitä, miten mediat heijastavat yhteiskuntaa ja vastavuoroisesti miten yleisö omaksuu mediaesityksistä aineksia identiteetilleen. Näin ollen mediaesitykset ja niiden taustalla vallitsevat arvot voivat osaltaan määrittää, miten me (yleisö) näemme itsemme suhteessa muihin. Aihe on merkityksellinen ajassa, jossa käydään usein taistoa termeistä ja siitä ketkä todellisuutta määrittävät. Tutkielma niveltyy yhteen journalismin peruskysymyksistä, eli siihen mikä on journalismin tehtävä ja mitä sen avulla tavoitellaan. Niin toimittajien kuin yleisön on syytä pohtia journalismin suhdetta totuuteen, sillä monet tahot pyrkivät esittämään totuutta omien intressiensä mukaisesti. |
