| Popis: |
Tutkielmassa tarkastelen säännönmukaista magiaa Christopher Paolinin Perillinen-fantasiasarjassa (The Inheritance Cycle). Sarjan teokset edustavat tyypillistä fantasian lajityyppiä, ja niissä esiintyvän magian kuvataan toimivan tiettyjen, selkeästi ilmaistujen sääntöjen mukaisesti. Tarkastelen, kuinka tällainen säännönmukaisesti esitetty magia sopii fantasian lajityyppiin usein yhdistettyihin piirteisiin ja mikä vaikutus sääntöjen asettamisella magialle on teoksen tarinaan ja sen kuvaaman maailman tulkintaan. Rajaan myös fantasian lajityyppiin yhdistettyjä piirteitä verrattuna spekulatiivisen fiktion lajityyppeihin, kuten tieteisfiktioon ja kauhuun, sekä satuihin. Tutkielmani lähtökohtana on tuoda esille, kuinka magialle asetettuja sääntöjä on joskus mielletty fantasian lajityyppiin sopimattomiksi ja kuinka johdonmukaisuus yhdistetään tieteisfiktion lajipiirteeksi. Fantasiaa määrittävänä piirteenä pidetään usein mahdottomien tapahtumien kuvaamista. Tämä mahdoton piirre ilmenee usein magiana, ja sen selittämisen tai säännönmukaisen kuvaamisen on joskus katsottu tekevän fantasiaan kuuluvasta tarinasta yksinkertaisemman ja siten alempiarvoisen. Tutkielmassani tuon esille, kuinka säännönmukaisuus ja siten johdonmukaisuus on aiemmassa fantasiantutkimuksessa tunnistettu selkeäksi osaksi fantasiaa ja sen maailmanrakentamista. Samoin käsittelen tapoja tarkastella magialle asetettuja sääntöjä. Erityisesti haluan tuoda kirjailija Brandon Sandersonin esittämät käsitteet erilaisille magian järjestelmille fantasiakeskustelun ja -tutkimuksen käyttöön. Tutkielmani johtopäätöksenä osoitan, että sääntöjen kautta kuvattu magia on osa fantasiaa, ilman että se vähentäisi teoksen paikkaa osana fantasian lajityyppiä. Fantasiateoksen sekundaarinen maailma pyritään usein esittämään lukijalle kokonaisena ja elävänä maailmana, joka seuraa omia sisäisiä lakejaan. Koska magia on yksi osa sekundaarimaailmaa, myös se tulee tällöin esittää johdonmukaisena, joko tiettyjen sääntöjen tai mahdollisten rajoitusten kautta. Ilman sääntöjä magialle hahmot voisivat ratkaista minkä tahansa ongelman sen avulla, ja tällöin tarinan jännitys vähenisi merkittävästi. Säännönmukainen magia sen sijaan pakottaa päähenkilöitä hyödyntämään magiaa älykkäästi, ja lukijan ollessa yhtä lailla tietoinen näistä säännöistä hän voi varmistaa, että hahmot noudattavat niitä halki teoksen. Tällä on merkittävä rooli Perillinen-sarjan lopputaistelussa, jolloin magia noudattaa aiemmin sille asetettuja sääntöjä, mutta niitä sovelletaan yllättävällä tavalla. Magialle asetetut säännöt ja lukijan tuntemus niistä mahdollistavat tarinan käännekohdat tavalla, joka ei kenties olisi yhtä merkittävä ilman säännönmukaista magiaa. |
