Popis: |
Tutkielman aiheeksi valittiin eufemismit eli kiertoilmaisut venäjän kielessä. Työ koostuu johdannosta, käsittelyosasta sekä päätöskappaleesta. Käsittelyosan alussa tarkastellaan tutkimusaiheeseen liittyvää teoriaa ja loppupuolella analysoidaan venäläisistä naistenlehdistä koottuja esimerkkejä kiertoilmaisuista. Työ on luonteeltaan laadullinen. Työn tarkoituksena on tutkia kiertoilmaisujen ilmiötä. Sitä lähestytään monesta eri näkökulmasta. Tutkielmassa perehdytään kiertoilmaisujen olemukseen, teemoihin, tarkoitusperiin sekä kielellisiin keinoihin. Lisäksi tutkitaan millaisia sosiaalisia eroja kiertoilmaisujen käytössä esiintyy sekä miten kiertoilmaisut erotetaan muusta tekstistä. Käsitellään myös syitä sanojen muuttumiseksi tabuiksi, sillä usein kiertoilmaisujen taustalla on sanatabu. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti eufemismeille vastakkaista ilmiötä eli dysfemismejä, karkeuksia. Keskeisimpinä lähteinä toimivat Л. П. Крысин (1994): «Эвфемизмы в современной русской речи» sekä Энциклопедии Кру! госвет (www.krugosvet.ru). Empiirisessä osassa analysoidaan venäläisistä naistenlehdistä (Cosmopolitan 7, 9, 11/2001 sekä 8/2005, Gala 7-8/2005, Оранжевый Апельсин ”Oranssi Appelsiini” 8-9/2005) kerättyjä esimerkkejä eufemismeista. Esimerkit analysoitiin teoriaosan tietojen perusteella. Esimerkit jaettiin seitsemään eri ryhmään sen perusteella, mihin elämänalaan ne kuuluvat. Ryhmät olivat: 1. seksi ja sukupuolten väliset suhteet, 2. ruumiinosat, 3. fyysiset prosessit ja tilat, 4. terveys, 5. ruumiinrakenne ja ulkonäkö, 6. ammatit sekä 7. muut. Lisäksi esimerkit jaoteltiin jokaisen ryhmän sisällä alaryhmiin sen mukaan, minkä kielellisen mekanismin avulla kiertoilmaisu on muodostettu. Alaryhmiä oli kahdeksan: 1. metonymia, 2. metafora, 3. pronomininalisaatio, 4. kirjakielisten sanojen käyttö, 5. vierasperäisten sanojen käyttö, 6. perifraasi, 7. meioosi sekä 8. ellipsi. Tutkielmasta käy ilmi, että sekä kiertoilmaisut että karkeudet ovat tyypillisiä nykyvenäjälle. Kiertoilmaisujen teemat voidaan jaotella kahteen ryhmään: henkilökohtaiseen elämään liittyviin ja yhteiskunnalliseen elämään liittyviin. Kiertoilmaisun käytön päämäärä voi olla tilanteesta riippuen joko kommunikatiivisen konfliktin välttäminen, asian ytimen peittely, pyrkimys kohdistaa sanottavansa vain tietylle henkilölle tai ironia. Joskus kiertoilmaisuja käytetään myös tyylillisten päämäärien saavuttamiseen, esimerkiksi runoudessa. Kiertoilmaisuja voidaan muodostaa semantiikaltaan jäsentymättömien tai ilmiön vajautta ilmaisevien sanojen avulla, tai viittaamalla johonkin tiettyyn ilmiöön sanalla, jolla on hyvin yleinen merkitys. Myös lyhenteet ja vierasperäiset sanat ovat keinoja kiertoilmaisun luomiseen. Erilaisilla sosiaalisilla ryhmillä on erilaiset käsitykset siitä, mikä on epämiellyttävää tai loukkaavaa ja se aiheuttaa eroja kiertoilmaisujen käyttöön. Empiirisen osan analyysin perusteella voidaan todeta, että naistenlehdissä esiintyy eniten seksiin ja intiimisuhteisiin liittyviä kiertoilmaisuja. Kuitenkin myös muihin elämänalueisiin liittyviä eufemismeja esiintyy melko paljon. Muodostamismekanismeista selkeästi eniten käytetty oli metonymia. Myös vierasperäisten sanojen käyttö, metafora ja pronomininalisaatio toimivat hyvin muodostettaessa kiertoilmaisuja venäläisissä naistenlehdissä. ASIASANAT: eufemismi, metafora, metonymia, pronomininalisaatio, perifraasi, ellipsi |