| Popis: |
Suomessa toisen maailmansodan jälkeen alulle laitetun aluepolitiikan tavoite oli luoda hajautettu hyvinvointivaltio, jossa valtiollisilla toimenpiteillä turvattiin koulutus, julkiset palvelut, monipuolinen elinkeinorakenne ja hyvä tulotaso kaikkiin osiin maata. Kyseessä oli kansallinen projekti, jota toteutettiin erityisesti kehitysalueiden teollistamisella ja korkeakoulujen perustamisella useisiin alueellisiin keskuksiin. Ainakin 1970-luvulle asti taustalla vaikutti halu poistaa otollinen kasvualusta kommunistiselta vallankumoukselta, joka olisi todennäköisesti johtanut Suomen itsenäisyyden menettämiseen. 1970-luvun öljykriisien jälkeen Suomi alkoi ajautua uuteen talouden rakennemuutosvaiheeseen, jossa korkean teknologian ja osaamisen merkitys korostuivat. Muutoksen puolestapuhujaksi eduskuntaan nousi vuonna 1983 radiotekniikan professori Martti Tiuri, joka katsoi välttämättömäksi hylätä tavoite tasapainoisesta aluekehityksestä ja sen sijaan keskittyä taloudellisesti vahvimpien kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen ja huippuyliopistojen kehittämiseen maakuntakorkeakoulujen kustannuksella. Tiuri sai maineen maaseutuvihamielisenä toisinajattelijana, eikä hän nauttinut varauksetonta tukea puolueessaan Kokoomuksessa eikä yksityisen sektorin ajatuspajassa Elinkeinoelämän valtuuskunnassa (EVA). Talouden rakennemuutoksen kiihtyminen 1980-luvun lopulla kuitenkin pakotti valtiovallan aluepolitiikan uudistamiseen kilpailukyky-yhteiskunnan toimintaperiaatteet huomioiden. Talouden päätyessä lamaan muutos kiihtyi niin paljon, että on aiheellista puhua kulttuuris-yhteiskunnallisen paradigman muutoksesta. Tutkielmassa selvitän, missä määrin Tiurin ja yleisemminkin oikeiston alue- ja yhteiskuntapoliittiset ajatukset päätyivät valtavirtaiseen ajatteluun 1990-luvulla. Tutkimusaineistossa Tiurin ajattelua edustavat hänen kirjoittamansa kirjat ja puheenvuoronsa eduskunnassa. Valtavirtaisempaa ajattelua edustavat aluepolitiikan uudistamista hahmottelevat mietinnöt ja suunnitelmat, hallitusohjelmat ja aluepoliittiset lait. EVA:n keskustelunavaukset ovat yksityisen sektorin tarpeisiin perustuva konteksti Tiurille. Tutkimusmenetelmät ovat sisällönanalyysi ja vertailu. Laman seurauksena kilpailukyky-yhteiskunnan rationaliteetti sai voiton suomalaisen yhteiskuntapolitiikan aiemmasta suuntauksesta, vaikka kokonaan tavoitetta esimerkiksi alueellisesti tasapainoisesta kehityksestä ei hylättykään. Kansan elintason nousu ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat poistaneet kommunismivaaran, minkä voi katsoa mahdollistaneen poliittisen käänteen oikealle. |
