| Popis: |
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaikeiden sanojen selittämistä ja käyttöä selkokielisillä verkkosivuilla. Tarkempana tarkastelun kohteena ovat informoivat selkotekstit. Aineisto koostuu 47 tekstistä, jotka on kerätty 12 eri selkotunnuksen saaneelta verkkosivulta. Tutkimuskysymyksiä on kolme: millaisia piirteitä vaikeiden sanojen käytöstä ilmenee selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä suhteessa selkokielen ohjeistukseen, millaisia piirteitä vaikeiden sanojen selittämisestä ilmenee selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä suhteessa selkokielen ohjeistukseen sekä toteutuuko selkokielen ohjeistus selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä vaikeiden sanojen käytön ja selittämisen osalta. Tutkimus kuuluu pääasiassa laadullisen tutkimuksen alaan, mutta siinä käytetään myös määrällistä otetta, jotta aineistosta saadaan kattava kokonaiskuva. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään selkokieltä ja siihen liittyviä seikkoja, kuten selkokielen käyttäjäryhmiä ja alustavia vaikeustasoja. Toisena ylälukuna ovat tekstit ja verkkosisällöt. Tässä osiossa tarkastellaan digitaalisia tekstejä, saavutettavaa tietoa, ymmärrettävää tekstiä ja sanastoa sekä informoivan selkotekstin käsitettä. Teoriaosuuden lopussa esitellään selkokielen ohjeistusta vaikeista sanoista ja niiden selittämisestä. Ohjeistuksessa lähtökohtana ovat Selkokeskuksen luoma Selkomittari (2018) ja selkokielen tutkijan Leealaura Leskelän Saavutettavan kielen opas (2019). Tutkimustulokset osoittavat, että vaikeita sanoja käytetään selkoteksteissä, eikä niitä aina selitetä. Kaiken kaikkiaan aineistossa ilmenee 275 vaikeaa sanaa. Aineiston vaikeista sanoista 65 prosenttia esiintyy ilman selitystä ja 35 prosenttia selityksen kanssa. Yhdessä tekstissä ilmenee toisinaan useita vaikeita sanoja, jolloin selittäminen ei ole aina vaihtoehto, sillä tällöin selityksiä esiintyisi tekstissä liian runsaasti. Vaikeiden sanojen selitykset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: eksplisiittiset selitykset, heikosti havaittavat selitykset ja ainoastaan esimerkkien kautta selitetyt selitykset. Vaikeista sanoista osa on korvattavissa. Korvattavia sanoja ovat usein yhdyssanat. Merkitykseltään tarkat sanat, kuten monet virkakielen ja erikoiskielen sanat, ovat tämän tutkimuksen perusteella haastava korvata. Lisäksi aineistossa ilmenee runsaasti pitkiä sanoja. Tulokset myös osoittavat, että selityksen sijainti on usein ohjeistuksen mukainen. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että selkokielen ohjeistus toteutuu osittain selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä. |
