| Popis: |
Eliniän odotteen noustessa huoltosuhde alkaa laskea. Siksi työuria täytyy pidentää. Työurien pidentäminen tarkoittaa varhempaa koulutuksesta työelämään siirtymistä tai myöhennettyä eläkkeelle siirtymistä tai molempia. Myöhemmän eläkkeelle siirtymisen lisäksi huoltosuhteeseen voisi vaikuttaa eläkkeellä työssä käynti. Se on mahdollista, koska eläkeikäiset ovat nykyään usein aktiivisia, osallistuvia ja hyväkuntoisia. Tämä tutkimus käsittelee vanhuuseläkeläisten työssäkäyntiä ja sitä, kuinka eläkkeellä työssä käyvät eroavat työssä käymättömistä eläkeläisistä. 2010-luvun aineistoista vastaavia tutkimuksia ei ole tehty. Aineistoksi valittiin otos vuoden 2010 Työvoimatutkimuksesta (n=112 195), josta voitiin selvittää myös työssä käyvien ja käymättömien eläkeläisten eroja. Otokseen tulivat mukaan 63-vuotta täyttäneet palkansaajaeläkeläiset (n=7030), jotka erotettiin kahdeksi vertailuryhmäksi, palkansaajaeläkeläisiin (6758) ja eläkkeellä työskenteleviin palkansaajiin (272). Mukaan analyysiin otettiin vain palkansaajat, eikä yrittäjiä, koska viimeaikaiset työuran pidentämiskeskustelut ovat koskeneet nimenomaan heitä. Palkansaajaeläkeläisistä tekee ansiotyötä noin neljä prosenttia. Työssäkäynnin yleisyyden ja tutkimusryhmien erojen selvittämiseksi tehtiin frekvenssianalyyseja ja ristiintaulukointeja. Palkansaajaeläkeläisten ansiotyön vetotekijöiden selvittämiseksi tehtiin logistiset regressioanalyysit niistä tekijöistä, jotka erosivat ristiintaulukoinneissa merkitsevästi ryhmien välillä. Tässä aineistossa eläkkeellä työssä käyvät olivat vanhempia kuin eläkkeellä työssä käymättömät. Useimmiten he ovat yksityisellä työskenteleviä, asiantuntijatehtävissä toimivia, parisuhteessa eläviä, kaupungeissa asuvia miehiä, joiden työsuhde on kestänyt korkeintaan kymmenen vuotta ja on jatkuva, mutta osa-aikainen. He eivät eroa kokonaan eläkkeellä olevista pohja tai ammatillisen koulutuksen tai perheen työllisten lukumäärän suhteen. Logistisen regressioanalyysin mukaan ikä, työnantajatyyppi ja asuinalue selittävät työssäkäyntiä. Tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot tukevat osittain aiempia tutkimustuloksia eläkeläisten työssäkäynnistä. Uusi havainto oli se, että tässä tutkimuksessa eläkkeellä työskentelijät olivat keskimäärin vanhempia ja heitä työskenteli yksityisellä sektorilla aikaisemmista tutkimuksista saatuja tuloksia merkittävästi enemmän. Working after retirement in 2010 among 63−74-year-old wage earners The rational for the demand of extending the working life is based on the demographic change fol-lowing the increasing life expectancy. The extended working life means either earlier move from the educational period to the working period or later move from the working period to the retirement period or both. In addition to the later retirement, the negative impact of the demographic change could be better tolerated in the society, if people continue working even after retirement, when they already benefit from old age pension. People may act so since they are active, part-taking and often still in good physical and mental condition. This study aimed to exam the frequency of working after retirement and how do such people differ from those not working after retirement. Such has not been studied from databases collected during the ongoing decade. The database utilized was Labour Force Survey collected in Finland during 2010 (n=112 195). This database enabled the comparison of the two study groups. From the database I selected to the study all the 63−74 years old (database oldest participants are 74-years old) individuals (n=7030), of whom 272 did work after retirement and 6758 did not. For analysis I included only the wage earners and not the entrepreneurs, because the public discussion about the extension of work life has concentrated on the wage earners. The methods included frequency analysis and cross tabulations. Logistic regression analysis was made of those variables that were statistically significant in cross tabulations. In this material about four per cent of the retired wage earners are working. They are significantly older than those, who do not work. They are characterized by living in urban areas and in relation-ship. They work in private sector in part-time on-going expert task, which has been lasted less than ten years. They do not differ from the retired people, who do not work anymore in professional edu-cation or in the member of family members still working. The logistic regression analysis demonstrates that the age, the employer and the living area inde-pendently effect on the working after retirement. People work after retirement mostly in private sec-tor. Even though urban living is the most common for the workers after retirement in absolute fig-ures, living on countryside, villages or small towns favors working after retirement when taking into account the population living in such areas. The findings of this study support the earlier results on the working after retirement. The new find-ings are that the workers after retirement now are older and they work more on private sector than what has been previously observed. |
