| Popis: |
Seksuaalisuuden ilmaiseminen on yksi ihmisen perustarpeista. Suojaamattoman seksin välityksellä kuitenkin leviää sukupuolitauteja eli seksitauteja, jotka aiheuttavat kantajalleen moninaisia vaikutuksia elämän eri osa-alueille. Seksitaudit voivat olla joko parantuvia tai parantumattomia. Pelkästään parantuvat seksitaudit koskettavat Suomessa vuosittain yli kymmentä tuhatta ihmistä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna seksitaudit, tartuntatauteina, ovat uhka väestön terveydelle ja hyvinvoinnille, joten niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta onkin säädetty laissa. Aiemman tutkimustiedon perusteella tiedetään yksittäisten tautien vaikutuksista, mutta tartunnan saaneiden geneerisen kokemustiedon kuvaus on puutteellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa hypoteettinen käytännön teoria tartunnan saaneen aikuisen kokemuksista seksitaudin kanssa elämisestä ja testata se tilastollisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä ymmärrystä sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähän tutkitusta ilmiöstä ja kehittää seksitautien ennaltaehkäisyä, seksitautia sairastavan aikuisen ja hänen läheistensä hoitotyötä sekä hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden osaamista. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli hoitotieteellisen tietoperustan laajentaminen ja lähtökohtien tuottaminen aihealueen jatkotutkimukselle. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähtökohtana oli teoriaa tuottava tutkimus (theory generatig research), jossa lähestymistapa oli induktiivinen. Laadullisen tutkimuksen (8 osallistujaa) ja kirjallisuuskatsauksen (33 artikkelia) avulla kuvattiin tartunnan saaneiden kokemuksia seksitaudin kanssa elämisestä. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä induktiivisesti ja deduktiivisesti. Menetelmätriangulaation avulla muodostettiin hypoteettisen käytännön teorian käsitehierarkiat. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lähtökohtana oli teoriaa testaava tutkimus (theory testing research), jossa lähestymistapa oli deduktiivinen. Teorian testaamista varten hypoteettisen käytännön teorian pääkäsitteet operationalisointiin muodostamalla Kokemukset Seksitaudin Kanssa Elämisestä (KoSKE) -mittari. Mittarin sisältövaliditeettia arvioitiin asiantuntijoiden (n=5) avulla ja mittari pilotoitiin tartunnan saaneilla (n=48) ennen määrällistä tutkimusta. Määrällisessä tutkimuksessa kuvattiin seksitaudin kanssa elämiseen liittyviä kokemuksia tartunnan saaneiden (n=213) arvioimana sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi aineistoa käytettiin teorian tilastollisessa testaamisessa. Aineiston analyysissä käytettiin kuvailevia tilastomenetelmiä sekä monimuuttujamenetelmiä. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksena esitettiin hypoteettinen käytännön teoria. Hypoteettisessa käytännön teoriassa oli viisi osa-aluetta, jotka sisälsivät yhteensä 14 pääkäsitettä. Tartunnan saaneiden kokemukset seksitaudin kanssa elämisestä olivat kaksijakoisia laadullisen tutkimuksen perusteella. Kirjallisuuskatsaus puolestaan osoitti kokemusten olevan pääosin negatiivisia. Menetelmätriangulaatiossa teoreettinen jäsennys sekä vahvistui että täydentyi teorian jokaisella osa-alueella. Tutkimuksen toisen vaiheen tuloksena esitettiin tilastollisesti testattu käytännön teoria. Käytännön teoriassa on viisi osa-aluetta, jotka sisältävät yhteensä 11 pääkäsitettä. KoSKE©-mittari osoittautui kohtalaisen toimivaksi ja luotettavaksi seksitaudin kanssa elämiseen liittyvien geneeristen kokemusten mittaamisessa. Kokemukset seksitaudin kanssa elämisestä tartunnan saaneiden arvioimana olivat moninaisia ja useimmin niihin olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä seksitauteja koskevat taustatekijät. Tämän tutkimuksen aineiston perusteella käytännön teoria oli pääosin paikkansapitävä. Kokemukset seksitaudin saamisesta sisältävät tiedonjanon heräämisen, taudin vangiksi joutumisen ja oman seksihistorian tarkastelemisen. Kokemukset seksitaudin hoidosta pitävät sisällään vastuuntuntoisen suhtautumisen taudin hoitoon, kivuliaiden hoitojen avulla saatavan yliotteen taudista ja ristiriitaisen kokemuksen hoitoketjun toiminnasta. Kokemukset seksitaudista suhteessa arkeen sisältävät arjen muuttumisen. Kokemukset seksitaudista suhteessa tulevaisuuteen pitävät sisällään muuttumattoman ja tuntemattoman tulevaisuuden. Kokemukset seksitaudista suhteessa muihin ihmisiin sisältävät ympäristön vaihtelevan suhtautumisen ja haavoittuneen seksielämän. Tutkimuksessa tuotetun hoitotieteellisen käytännön teorian avulla voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta seksitaudin kanssa elämiseen liittyvistä kokemuksista. Teorian avulla voidaan kehittää seksitautien ennaltaehkäisyä sekä tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä hoitamista entistä asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi teoriaa voidaan käyttää lähtökohtana hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa. Tutkimuksen tuottama tieto laajentaa hoitotieteen tietoperustaa seksitautia sairastavien kokemustiedon kuvauksen osalta. Tulevaisuudessa on tarpeen edelleen kehittää ja testata käytännön teoriaa tartunnan saaneen aikuisen kokemuksista seksitaudin kanssa elämisestä. Expressing one´s own sexuality is one of the basic human needs. However, due to unprotected sex, sexually transmitted diseases (STDs) may be spread. STDs as an infection can have multiple effects on the infected person´s life. STDs vary in terms of their prognosis, they can be either curable or incurable. Over ten thousand curable STDs are diagnosed every year in Finland. STDs can be considered as a societal problem since they pose a threat to the health and well-being of the population. Therefore, the prevention and care of STDs are regulated by law. Based on previous research the effects of certain STDs are well established, but the generic experiences of those infected have not been investigated. The purpose of this research was to formulate a hypothetical situation-specific theory of the infected person´s experiences of living with an STD and to test it statistically. The goal of this research was to conduct knowledge which can be used to deepen the understanding of this poorly studied phenomenon. The knowledge produced by this research will help develop the preventive work and the care of infected persons and their close ones, as well as developing the competence of the healthcare personnel involved. Moreover, the research looks to broaden the knowledge base of nursing science and produce starting points for further research. This research was conducted in two phases. The starting point of the first phase was theory generating research (TGR) using an inductive approach. The experiences of infected persons living with an STD were described in a qualitative study (8 participants) and literature review (33 articles). The datasets were analysed with content analysis inductively as well as deductively. The concept hierarchies of the hypothetical situation-specific theory were formulated with methodological triangulation. The starting point of the second phase was theory testing research (TTR) using a deductive approach. In order to statistically test the hypothetical theory, the main concepts of the theory were operationalized by employing the Experiences of Living With an STD (EoLWSTD) instrument. The content validity of the instrument was evaluated by experts (n=5) and the instrument was pilot-tested with infected persons (n=48) before conducting the quantitative research. The experiences of living with an STD were evaluated by infected persons (n=213), and the associated factors were quantitatively described. The study data was also used to statistically test the hypothetical situation-specific theory. Descriptive statistics and multivariate methods were used to analyze the data. The first phase of the research presented the hypothetical situation-specific theory. The theory consisted of five elements which held 14 main concepts. Based on the qualitative study, the experiences of infected persons were two-folded. In turn, the literature review highlighted mainly negative experiences that were associated with living with an STD. The theoretical structure was confirmed as well as enriched by using the process of methodological triangulation. The second phase of the research presented the statistically tested situation-specific theory. The theory consisted of five elements which held 11 main concepts. The EoLWSTD-instrument showed a moderate level of functionality and reliability when measuring the generic experiences of living with an STD. The experiences of living with an STD varied overall, and STD-related factors were most often statistically significantly associated with the person´s experiences. The situation-specific theory was mainly verified using the data collected in this research. Experiences of becoming infected with an STD encompass a thirst for knowledge, being trapped by the STD, and reviewing of one´s own sex history. Experiences regarding the treatment of an STD include taking a responsible attitude towards the treatment, getting the upper hand on STD through painful treatments, and having mixed experiences about the clinical pathways. Experiences of an STD in relation to everyday life reflected changes in everyday life. Experiences of an STD in relation to the future concern the immutability of the future, as well as having an unknown future. Experiences of an STD in relation to others encompass varying responses from surrounding people and the experience of a wounded sex life. The situation-specific nursing theory constructed in this research can be used to increase the awareness of experiences related to living with an STD at the population-level. The theory can be utilized when developing preventative interventions for addressing STDs and in developing the care of infected persons and their close ones to be more patient-centered. In addition, the theory can be used as a framework of continuing education for healthcare personnel. The empirical knowledge of persons infected with an STD will broaden the knowledge base of nursing science. However, there is a need to further develop and test the situation-specific nursing theory of infected persons´ experiences of living with an STD. |
