| Popis: |
Noin joka kymmenes lapsi kohtaa vaikeuksia lukemaan oppimisessa. Lukemaan oppimista edeltävät ja ennakoivat kielelliset lukivalmiudet, kuten kirjaintuntemus, fonologiset taidot ja nopea nimeäminen. Myös lukumotivaatiota ennakoivilla motivationaalisilla lukivalmiuksilla on tutkimuksissa havaittu olevan merkitystä lukemaan oppimiseen. Oppimistilanteessa heräävä kiinnostus kytkeytyy oppijan positiivisiin tuntemuksiin ja keskittyneisyyteen. Sisäistyessään kiinnostus yhdistyy lisäksi ponnisteluun ja vaivannäköön, joita voisi kuvata myös motivaatiotermillä tehtäväorientaatio. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukivalmiuksia tukevan intervention vaikuttavuutta motivationaalisiin lukivalmiuksiin. Motivationaalisia lukivalmiuksia olivat kiinnostus kirjaimia ja äänteillä leikittelyä kohtaan sekä tehtäväorientaatio, joiden ajatellaan edistävän lukemaan oppimista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös motivationaalisten lukivalmiuksien kehityksen yhteyttä kielellisten lukivalmiuksien eli fonologisten taitojen ja kirjaintuntemuksen kehitykseen. Tutkimukseen osallistui 147 Tampereen alueen esikoululaista, joista 92 valikoitui LUKIVA- lukivalmiusseulan pohjalta lukivalmiuksia tukevaan ESKO-siili-interventioon. Tutkimuksessa käytettiin odottavan vertailuryhmän asetelmaa, joten interventioryhmiä järjestettiin alku- ja loppukeväästä. ESKO-siili- menetelmä kehitettiin neuropsykologin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhteistyönä ja ryhmiä ohjasivat varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Interventioryhmäläisten lisäksi tutkimukseen osallistui 55 esikoululaista, joiden kielelliset lukivalmiudet olivat kehittyneet tavanomaisesti. Lasten lukivalmiuksien kehitystä seurattiin esikoulukevään aikana keräämällä tietoa heidän kielellisistä lukivalmiuksistaan LUKIVA-kirjaintuntemuksen ja Sanat Paloiksi -fonologisten taitojen tehtävillä. Motivationaalisia lukivalmiuksia arvioivat lasten varhaiskasvatuksen opettajat vastaamalla kysymyksiin lapsen tehtäväorientaatiosta sekä kiinnostuksesta kirjaimiin ja äänteillä leikittelyyn. Tutkimuksessa todettiin kielellisiltä lukivalmiuksiltaan heikompien esikoululaisten eroavan selvästi myös motivationaalisilta lukivalmiuksiltaan tavanomaisesti kehittyneistä ikätovereistaan. ESKO-siili-ryhmäläisten kiinnostus kirjaimia ja äänteillä leikittelyä kohtaan lisääntyi interventioryhmään osallistumisen aikana, ja esiopetuskevään aikana lisääntynyt kiinnostus oli yhteydessä parempaan fonologisten taitojen kehitykseen. Myös kiinnostuksen ja tehtäväorientaation kehitys olivat positiivisessa yhteydessä, minkä lisäksi interventioryhmäläisistä lähtötasoltaan heikoimpien huomattiin kehittyneen eniten kaikkien lukivalmiuksien osalta esiopetuskeväänä. Lukivalmiuksiltaan tavanomaista heikommat esikoululaiset hyötyvät lukivalmiuksia tukevasta ESKO-siili-interventiosta, mutta myös tätä aiemmille tukitoimille vaikuttaisi tutkimustulosten perusteella olevan tarvetta, mikäli lasten välisiä lukivalmiuksien eroja halutaan ehkäistä ennalta. |
