| Popis: |
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ikäihmisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan asuinympäristöjensä ja palveluiden kannalta. Tavoitteena on myös tulosten perusteella löytää asuinympäristöjen ja palveluiden puutteita sekä parannusehdotuksia. Tutkimuskysymykseni on ”Millaisia merkityksiä ikäihmiset antavat asuinympäristöille ja palveluille oman hyvinvointinsa kannalta?”. Tutkielman teoreettisessa osuudessa määritellään ikäihmistä yhteiskunnassa, käydään läpi ikäihmisten asuinympäristöjä ja palveluita sekä hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvointitutkimusta. Aineistona toimii 16 ikääntyneen ihmisen yksilöhaastattelua, jotka on koottu Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi hankkeessa (SoWell, 2018–2022). Tutkielman tieteenfilosofinen viitekehys nojaa fenomenologiseen suuntaukseen, ja aineiston analyysissa on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Analyysin perusteella ikäihmisillä näyttäytyy olevan monenlaisia ja toisistaan poikkeaviakin kokemuksia hyvinvoinnistaan. Aineistosta esiinnousseet aihealueet jaettiin aineiston mukaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vaikka aineisto on jaoteltu näihin kolmeen hyvinvoinnin alueeseen, käy aineistosta ilmi myös niiden päällekkäisyys ja sidonnaisuus toisiinsa. Ikäihmisten asuinympäristö sekä yhteiskunnan tarjoamat palvelut vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin monin eri tavoin. Asuinympäristöjen esteettömyys ja palveluiden läheisyys sekä saatavuus ovat asioita, jotka erityisesti nousivat aineistosta esiin. Esteettömyys ja palveluiden läheisyys vaikuttavat suuresti fyysiseen hyvinvointiin, mutta niillä on merkitystä myös sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tämä tutkielma osoittaa asuinympäristöjen sekä palveluiden vaikuttavan monella tapaa ikäihmisten kokemuksiin heidän omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimustulokset osoittavat, että läheisillä, ympäristön kokoontumistiloilla, kodin- ja turvallisuudentunnulla, vapaudella, ympäristön esteettömyydellä, palveluilla sekä apuvälineillä on yhteen kietoutuneita merkityksiä ikäihmisten hyvinvointikokemuksissa. Tutkimus antaa viitteitä siihen, että edistämällä yhtä osa-aluetta voi vaikuttaa niin sosiaaliseen, psyykkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Sosiaalityö voi omalta osaltaan vaikuttaa hyvinvoinnin lisäämiseen esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön keinoin ja auttamalla ikääntyneitä asiakkaitaan. This Master’s thesis examines the well-being of elderly people in Finland. The aim of this thesis is to find out what kind of experiences elderly people have of their living environment and services. Another aim is to find what environments and services lack based on the material. The research question is ”What are the meanings elderly people give to their living environment and services regarding their well-being?”. The theoretical part of the thesis examines the concepts of elderly people in the society, the living environments and services for elderly, well-being, and the research of well-being. The material of this thesis consists of 16 individual interviews of elderly people which are conducted by the Ageing and social well-being (SoWell, 2018-2022) project. The scientific-philosophical frame of this thesis is based on a phenomenological interpretation and the material has been analyzed using qualitative content analysis. Based on the analysis elderly people have many sorts of experiences that also differ from one another. The areas that stand out from the material were divided into social, psychic and physical well-being. Although the material is divided into these three areas, the areas also overlap and one matter can affect several areas of well-being. The living environments and services affect the well-being of elderly in many ways. The accessibility of living environments and the close proximity of the services are matters that particularly arose from the material. Accessibility and the proximity of services affect greatly in physical well-being, but they also have a meaning regarding social and psychic well-being. The thesis shows that the living environments and services affect the experiences of the elderly’s well-being in several ways. Research findings show that people close to a person, the gathering spaces in the environment, sense of home and safety, freedom, accessibility, services, and tools to help have intertwined meanings in the well-being experiences of the elderly. The results suggest that improving one single aspect can influence social, psychic, and physical well-being. Social work can have an effect on well-being for example by structural social work and helping their clients. |
