| Popis: |
Kuntajohtamisessa on väistämättä läsnä siihen kohdistuva median ja sidosryhmien mielenkiinto, sekä tästä mielenkiinnosta syntyvä julkinen keskustelu. Kuntaa on tuskin mahdollista johtaa ilman, että mediassa huomioidaan kuntajohtamiseen liittyviä tapahtumia, päätöksiä sekä ilmiöitä, ja synnyttää näistä julkista keskustelua. Tässä tutkimuksessa tartutaan juuri tähän mielenkiintoon ja sen pohjalta syntyviin mediateksteihin, erityisesti kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteiden kontekstissa. Tutkimuksen pääkysymys tiivistää tarkastelun lähtökohdat ja itse tutkimuksen tavoitteetkin hyvin: millaista keskustelua kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteista mediassa syntyy, sekä minkälaisia tarkoituksia ja merkityksiä niistä on tunnistettavissa? Alakysymysten kautta tarkastelua viedään taas erityisesti siihen miten ammatillisen johtajuuden ja poliittisen johtajuuden välinen suhde nousee esiin mediateksteissä, miten media käsittelee johtajasopimusta vaihtuvuustilanteissa, sekä mihin näkökulmiin, ilmiöihin tai mahdollisiin epäkohtiin mediatekstien mielenkiinto painottuu ja minkälaista kuvaa ne maalaavat kuntajohtamisesta laajemmin. Kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteiksi on tämän työn kontekstissa määritelty kunnanjohtajien valintatilanteet, ero- ja irtisanoutumistilanteet, sekä niiden vaiheet. Tarkastelu ei jää kuitenkaan vain valinta- tai erotilanteista informoimiseen, vaan tarkastelussa näkyy myös näiden tilanteiden taustoittamista ja niiden syntymisen syiden pohdintaa. Tätä kautta keskusteluun nousee myös erilaisia kuntajohtamisen ongelmatilanteita, jotka ovat johtaneet kunnanjohtajan vaihtuvuustilanteiden muodostumiseen. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena diskurssianalyysin, tarkemmin kriittisen diskurssianalyysin keinoin, joka sitoo kielelliseen tarkasteluun myös pohdintaa kielen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Teoriapohja rakentuu sekä suomalaisen kuntajärjestelmän ja johtamisen duaalisuuden että kunnanjohtajuuden tarkastelusta. Kerätty aineisto rakentuu taas kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteisiin eri painotuksin tarttuvista mediateksteistä. Kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteista mediassa käytävä julkinen keskustelu asetetaan siis julkaistujen uutisten ja tekstien kautta suurennuslasin alle, ja niistä pyritään tunnistamaan erilaisia puhekäytänteitä ja kielellisiä valintoja. Nämä käytänteet ja valinnat jaetaan ja luokitellaan omiksi löydöksikseen, eli diskursseiksi. Diskursseja on tunnistettu yhteensä kahdeksan: tuulisuuden, törmäyskurssin, luottamuspulan, kelpoisuuden ja odotusten, sukupuolen, julkisen keskustelun ja maineen diskurssit. Diskurssit kuvaavat keskustelun painottumista esimerkiksi vaihtuvuustilanteiden määriin, kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön, kunnanjohtajana kohdistuviin odotuksiin, tasa-arvoon, sananvapauteen ja mahdollisiin julkisesta keskustelusta aiheutuviin mainehaittoihin. Tunnistetut diskurssit kuvastavat ja teemoittavat vaihtuvuustilanteista käytävää keskustelua ja luovat lukijalle ensisilmäyksellä kuvaa vaihtuvuustilanteista mediassa käytävästä keskustelusta. Diskurssit ja niiden kuvaama puhe ovat keskeinen osa tutkimuksen tuloksia. Lisäksi diskurssien kautta hahmotetaan sitä, minkälaista kuvaa keskustelu kunnanjohtajien vaihtuvuustilanteista maalaa kuntajohtamisesta laajemmin. Haastavat vaihtuvuustilanteet dominoivat mediassa käytävää keskustelua, mikä pohjustaa varsin negatiivisen kuvan rakentumista kuntajohtamisen tilasta. Keskustelujen pohjalta kuntajohtamisesta ja siinä toimivien osapuolten, erityisesti kunnanjohtajan ja kunnan luottamushenkilöiden, välisistä suhteista ja yhteistyöstä rakentuu myös väittelevä ja riitaisa kuva. Pohdinnan lopussa arvioidaan vielä sitä, miten mahdolliset mainehaitat voivat vaikuttaa kunnan johtavien toimijoiden haluun vetäytyä julkisesta keskustelusta. |
