| Popis: |
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuntayhteistyö ja kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kirjastoautotoimintaan, sekä miten kuntaliitoksissa mukana olleet ja kirjastoautoyhteistyötä harjoittavat kunnat näkevät kirjastoautotoiminnan tulevaisuuden. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko edellä mainituissa asioissa alueellisia eroja, ja miten kirjastoautotoimintaa voitaisiin kehittää. Tutkimusaineisto koottiin Eduix Oy:n E-lomakkeella. Kysely lähetettiin keväällä 2013 kirjastoautoyhteistyötä harjoittaville kunnille sekä kirjastoautotoimintaa harjoittaville kunnille, jotka ovat olleet kuntaliitoksessa vuosina 2009 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 60 kappaletta vastausprosentin ollessa 56. Tutkimustulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmistolla. Tutkimustulosten perusteella kuntayhteistyön tavoitteissa, toteutuksessa ja vaikutuksessa on paljon yhteistä, mutta myös eroavaisuuksia eri puolilla maata. Kirjastoautopalvelun myynti ja osto ovat valtakunnallisesti suosituimmat yhteistyön muodot, ja niitä käytettiin myös runsaasti koko maassa. Kirjastoauton yhteisomistus oli myös suosittu yhteistyömuoto Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomessa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa tätä ei harjoitettu. Suosituin kirjastoautoyhteistyön kustannusten jakotapa oli tuntiperusteisuus, jota käytettiin koko maassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa suosittiin myös kunnan asukasmäärään perustuvaa jakotapaa, Etelä-Suomessa taas henkilöstö-, aineisto- ja ajoneuvokuluihin perustuvaa. Kustannussäästöt mainittiin koko maassa merkittävimmäksi kuntayhteistyön aloittamisen syyksi. Säästöissä oli myös vastausten perusteella onnistuttu. Yhteistyön muita merkittäviä vaikutuksia olivat kirjastoautojen reittien pidentyminen ja pysäkkimäärien lisääntyminen, mikä on näkynyt etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa. Aineisto, asiakkaat ja lainausmäärät olivat lisääntyneet kuntayhteistyön vaikutuksesta lähes koko maassa. Kuntaliitokset vaikuttivat myös melko yhtenäisesti koko maassa. Kirjastoautojen määrä oli pysynyt melko vakaana, mutta ajoreitit ja pysäkkimäärät kasvoivat, ja samalla kirjastoautopalvelua saatiin vietyä uusille alueille ja asiakkaille. Alueellisia eroja oli lähinnä resursseissa. Aineistoa koettiin olevan riittävästi koko maassa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa kärsitään henkilöstöpulasta, kun taas muualla maassa henkilöstöä on riittävästi. Kirjastoautotoiminnan tulevaisuudessa nähdään jonkin verran eroja eri alueiden välillä. Toiminnan jatkumiseen suhtauduttiin positiivisesti kaikkialla. Ainoastaan Pohjois- ja Sisä-Suomessa yksittäiset kunnat uskoivat kirjastoautotoiminnan lopettamisen olevan todennäköistä. Kirjastoautojen määrän karsimiseen ei myöskään yleisesti uskottu. Kuntaliitos- ja kuntayhteistyökunnat näkivät tulevaisuuden näiltä osin melko samanlaisena. Kuntayhteistyön lisäämisen suhteen kunnat olivat yleisesti varsin skeptisiä, vaikka yhteistyön välttämättömyys nousikin esiin avointen kysymysten vastauksista. Monipalveluauton hankintaa ei nähty kovinkaan todennäköiseksi. Positiivisimmin hankintaan suhtauduttiin Pohjois-Suomessa. Myös kuntayhteistyötä harjoittavat kunnat suhtautuivat jokseenkin positiivisesti monipalveluautoon. Monipalveluautot koettiin tärkeiksi syrjäseuduille. Sopivan henkilökunnan rekrytointi nähtiin kuitenkin vaativaksi tehtäväksi. |
