| Popis: |
Tutkimuksessa tarkastellaan Fennovoiman ydinvoimalasta käytyä julkista keskustelua. Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomissa, Kalevassa ja Raahen Seudussa julkaistut journalistiset jutut ja mielipidekirjoitukset vuosilta 2007–2013. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin, kehysanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin kolmessa referee-julkaistussa artikkelissa. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat ilmastonmuutoksen ja Venäjän käyttäminen argumentteina ydinvoimakeskustelussa. Sisällönanalyysin tulokset osoittavat, että Fennovoima ja muut talouselämän edustajat saavat paljon tilaa lehdissä. Ydinvoimamyönteisten juttujen lisäksi ne esiintyvät usein asiaan neutraalisti suhtautuvissa kirjoituksissa. Valtion ja kuntien edustajat esiintyvät myös paljon. Ydinvoimaa vastustavat järjestöt saavat näkyvyyttä alue- ja paikallislehdessä, mutta valtakunnanjulkisuuteen ne eivät juuri ulotu. Kehysanalyysin avulla selviää, että keskustelu ilmastonmuutoksesta jakautuu kolmeen tarkastelukehykseen: poliittinen päätöksenteko, tekninen hallinta ja taloudellinen toiminta. Kehyksille on yhteistä pyrkimys ilmastonmuutoksen ”ratkaisemiseen”. Tällaisena lähes hegemonisena ilmastonmuutospuheena kehykset toistavat ilmastotieteen asettamia lähtökohtia. Diskurssianalyysi osoittaa, että Venäjästä puhuttiin vuosia lähinnä energiariippuvuuden ja vanhentuneen ydintekniikan kautta. Kun venäläinen Rosatom tuli Fennovoiman osakkaaksi ja laitetoimittajaksi, osa puheesta kääntyi korostamaan venäläisten vankkaa kokemusta ydintekniikan alalla. Osin puntaroitiin Venäjän ja venäläisten kulttuurista ja poliittista erilaisuutta negatiivissävyisten naapuruus- ja imperiumipuheiden kautta. Suomalainen viranomaisvalvonta näyttäytyi läpi aineiston positiivisena samastumispisteenä. Tutkimuksen johdantoluvussa tarkastellaan tutkimustuloksia julkisuusteorian ja politiikkaverkostojen teorian kautta. Tämän lisäksi pohditaan julkisen oikeuttamisen teoriaa mahdollisena siltana julkisuusteorian, politiikkaverkostojen teorian ja erilaisten argumentaatioanalyysin tapojen välille. The study examines the public debate on the Fennovoima nuclear power plant. The data consists of journalistic stories and opinion articles published in the national newspaper Helsingin Sanomat, the regional Kaleva and the local Raahen Seutu during years 2007–2013. The material was analyzed through content analysis, frame analysis and discourse analysis in three refereed articles. Of particular interest was the use of climate change and Russia as arguments in the nuclear energy debate. The results of the content analysis show that Fennovoima and other companies get a lot of publicity in the press. They are not speaking only in nuclear-positive stories, but appear also as neutral sources. Also representatives of the state and the municipalities are cited often. Anti-nuclear NGO:s get publicity in the local and regional newspapers, but their views are rarely represented in the national newspaper. Three different frames are detected in the frame analysis: political decision-making, technical management and economic activity. At a closer look, it can be seen that these frames have in common a quest for ”solving” the issue of climate change. The frames repeat the claims of climate science and, as a result, represent an almost hegemonic speech about the climate change. The discourse analysis reveals that for years, Russian nuclear energy was mainly discussed in terms of energy dependence and obsolete nuclear technology. When the Russian corporation Rosatom became a shareholder and supplier of the plant, the discussion partly turned to highlighting the Russians' experience in the field. Part of the discussion came to weigh up the cultural and political differences between Russia and Finland in a negative tone through themes of neighbourhood and the Russian empire. The introductory volume of the study examines the results of the research through the theory of public sphere and the theory of policy networks. In addition, the theory of justification is considered as a potential bridge between these theories and different types of argumentation analyses. |
