| Popis: |
Tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaa. Ranskalaiset ovat kehittäneen uuden, soveltamisalueesta riippumattomaksi väittämänsä aikomus-tieto -teorian. Tutkijat katsovat, että se kykenee vahvasti selittämään innovaatiota ja luovuutta. Englanninkielinen nimi ”concept-knowledge -theory” on lyhennetty suomenkieliseksi ilmaisuksi ”a-t-teoria”. Tutkimustehtäväksi avautui: ”Kuinka toimijat voivat kunnassa käyttää hyväksi a-t-teoriaa, jonka ytimenä generatiivinen designpäättely on?” Innovaatioiden tavoittelun voi katsoa olevan keskeisessä roolissa tulevaisuuden kunnassa. Tutkimus on rajattu kohdistumaan yhteen, a-t-teorian mukaiseen innovaatioita aikaansaavaan voimaan. Tuon voiman mekanismiluonne tulee tarkasteltavaksi viidellä tavalla: teorian mukaista päättelyprosessia koskevana selontekona, empiirisen analyysin kehyksenä, neljän otosyksikön yksityiskohtaisena analyysina, argumentointina johtamisen kausaalisista voimista innovaatioita aikaansaavan voiman edellytyksinä sekä artefaktina, jossa tutkimustulokset saavat ilmenemismuotonsa. Tässä tutkimuksessa todellisuuskäsitys on realistinen. Sen mukaisesti kausaalinen voima on yleisesti toimijoiden päättelyn taustalla olemassa. Jotta toimija ymmärtäisi, mihin a-t-teoria on hyvä, on ensimmäisenä osatehtävänä tutkia, paljastuuko kunnassa tapahtuvasta innovaation tavoittelusta a-t-teorian tarkoittama generatiivinen voima. Tavoitteena on ymmärtää kunnassa tapahtunut todellinen uutta tavoitteleva päättely a-t-teorian näkökulmasta ja välittää tulos hyödynnettäväksi toimijoiden omassa uudistamistyössä. Kunta on erilaisia organisaatiota sisältävä alueellinen yhteisö. Tutkimus on merkittävä siksi, että se tuottaa organisaatioiden toimijoille keskeisen ajatusrakenteen yhdeksi työkaluksi uudistamispyrkimyksiin. A-t-teorian lähtökohtana ovat kaksi keskenään epäsymmetristä tilaa: aikomustila ja tietotila. Päättelyn siirtyminen tilasta toiseen stimuloi ja laajentaa sekä tietoja että aikomuksia. Tutkimusmetodina on teorian ohjaama sisällönanalyysi. Siinä kategoriasysteemi perustuu a-t-päättelyn rakentaviin ilmiöihin ja johtamisen kausaalisiin voimiin. Ne kuuluvat a-t-mekanismin kanssa samalle todellisuuden alueelle aktuaalisten tapahtumien taustalla. Tutkimusaineistona on neljä tapausta Sastamalan perhepalveluverkoston kehittämistoiminnasta. Ne kuvaavat innovaatioita tavoitelleita, todellisia päättelyprosesseja. Tutkimuksen evidenssi syntyi abduktiivisen päättelyn kautta siten, että lähderakenteena oli rakennettu kategoriasysteemi ja kohderakenteena oli empiirinen aineisto eli tapausten videoista ja äänitteistä litteroitu teksti. Tästä asetelmasta syntyy retroduktio, jossa teoria koskee reaalisen alueen kausaalista mekanismia ja kykenee paljastamaan innovaatioita tavoitelleen päättelytapahtuman taustalla vaikuttavan voiman. Tutkimuksella ei pyritä tuottamaan empiiristä yleistystä uutta tavoittelevasta päättelystä suomalaisissa kunnissa. Tutkimustulosten teoreettinen yleistäminen otosten nojalla antaa kuitenkin eri toimijoille mahdollisuuden ymmärtää päättelyn mekanismeja ja soveltaa tuota ymmärrystä omassa tilanteessaan. Kaikissa otosyksiköissä paljastui toimijoiden aikomustila (a) ja tietotila (t). Alkulausumasta etenevä päättely sisälsi eri järjestyksessä toistuen aina samat neljä generatiivisen mekanismin operaatiotyyppiä. Aikomustilan graafisesti esitetty hierarkia syntyi yhdessä otosyksikössä suoraan artefakteja käyttäen toimijoiden päättelyssä. Muissa hierarkia rakentui analyysin edetessä tutkijan työnä. Johtamisen kausaaliset voimat tukivat päättelyprosesseja kaikissa tapauksissa. Esimiehet olivat tunnistaneet tarpeen uudistaa suorituksia. Niiden määrittäminen edellytti yhteistyötä. Generatiivisuudelle on otollista samanaikainen alkulausumien tiheys ja jakautunut tietorakenne. Toimijat avasivatkin helposti tiheät alkulausumat ilman tietoa a-t-teoriasta. Tiheää alkulausumaa täsmentävään ominaisuuksien sarjaan voi sanamuotoa muuttamatta lisätä uusia elementtejä. Tietorakenteen jakautumisen asteen kasvaessa päättely stimuloituu ja tiheä aikomus alkaa saada lisää uusia ominaisuuksia. Mikä tahansa tietorakenteen yksityiskohta voi jalostua ainakin yhden tähän ominaisuuksien sarjaan kuuluvan ehdon avulla. Tämä tärkeä generatiivisuuden muoto paljastui toistuvasti otosyksiköissä. Yhteisessä päättelyssä yhden henkilön tietoihin perustuva elementti alkulausumaa spesifioivien ominaisuuksien sarjassa jalosti toistuvasti toisen henkilön tietoja. Aikomus- ja tietotilojen välinen vuorovaikutteinen päättely eteni kohti yhteistä innovaatiota. Tulokset osoittavat, että johtamisvoimien on ensin aktivoiduttava luomaan edellytykset a-t-mekanismin laukaisemiselle. Sitten designpäättelyn generatiivinen mekanismi alkaa tukea johtamisvoimia. Kun tuntemattomuus on saatu poistetuksi ja uusi määritellyksi, a-t-mekanismi lakkaa. Johtamisen voimat toteuttavat spesifioidun ja päteväksi osoitetun aikomuksen ja jäsentävät vallitsevan uuteen nähden johdonmukaiseksi. Tuntemattomuuden poistuminen ei välttämättä johda toteutukseen. Johtopäätöksenä on, että päättelyprosessin alussa tärkeä hallintatehtävä on huolehtia muutamasta ehdosta. Tietorakenteen jakautumisehdon on täytyttävä. Päättelyn lähtökohdaksi on koottava erilaisista tiedoista koostuva rakenne niin, että toimijat voivat muotoilla relevantin, tuntemattomuutta sisältävän, vallitsevista tiedoista irti olevan ja halutun alkulausuman. Päättelyn edetessä on tärkeätä mobilisoida prosessiin uusia ja etäisiäkin tietosaarekkeita. Ne voivat osoittautua tärkeiksi innovatiivisten ominaisuuksien lähteiksi. Hallintaan kuuluu myös johtamisen kausaalisten voimien aktivoiminen, jotta ehdolliset olosuhteet tukevat a-t-mekanismia. Sen ytimessä on lohkominen, uusien ominaisuuksien sekä vaihtoehtojen esille saaminen. Hallinnasta vastaavan on tarpeen arvioida yksityiskohtaisuusasteen riittävyyttä sekä ominaisuuksien johdonmukaisuutta ja pätevyyttä. On päätettävä, minkä aikomuspuun haaran kautta lähdetään etenemään ja minkä ei. Päättelyn lähetessä loppuaan a-t-mekanismin vaikutus alkaa heiketä ja tavoitetun uuden toteuttaminen tuleekin riippuvaiseksi johtamisvoimien aktiivisuudesta. The success of the future municipality is defined by the capability to renew and renovate action. The French have developed a new conceptknowledge theory (abbreviated c-k theory) which they claim to be domain independent and which has been argued to explain creativity and innovation with enormous power. This opened the following research question: “How can actors in municipality take advantage of the “c-k theory”, which is based on the generative design reasoning?” Reaching of innovations can be seen in the central role in the future municipality. Research is delineated to focus on c-k theory and its power to bring forth innovations. The nature of this power as a mechanism shall be considered in five ways: as an account of the reasoning process of the c-k theory, as a framework for empiric analysis, as detailed analyses of four sampling units, as an argumentation of the causal powers of management in the role of contingent conditions for the power to generate innovations and as an artefact embodying the results of the study. The ontology of this research lies in realism. Accordingly, the causal power exists generally in the background domain of the reasoning of actors. In order for an actor to perceive to what the c-k theory is good for, one task is to investigate whether the generative power denoted in the c-k theory can be uncovered from innovation reaching in municipality. The aim of this research is to understand the real reasoning aiming towards the new in municipality from the perspective of the c-k theory and to mediate the result to various actors for utilization in their own renewal. Municipality is a territorial community consisting of different organizations. This research is significant because it brings forth the central structure and one tool for renewing action. The starting points of the c-k theory are the two interdependent asymmetric spaces: concept space and knowledge space. Transition of reasoning from one space to another stimulates and expands both concepts and knowledge. Theory-guided content analysis is the research method. The category system is based on the phenomenons in the reasoning according to the c-k theory and the causal powers of management. They belong to the same domain of reality behind actual events. The research material is comprised of four cases selected from developmental activities in the network of providers of services for families in Sastamala town. Cases describe the real processes of reasoning reaching on innovations. The evidence is produced by analogical abduction where the category system is the source structure while empiric material, the transcribed text from the videos and the recordings of the cases is the target structure. This setting constituted the reduction where the c-k theory is located into the real domain of causal mechanisms and is able to reveal the causal power behind the actual reasoning activity reaching on innovation. This research does not aim to produce any empiric generalisation of the reasoning that reaches on the new in Finnish municipalities. Instead, the theoretic generalisation of results based on the sampling units however gives to the different actors a possibility to understand mechanisms of reasoning and apply that understanding in their own situation. The concept (c) and the knowledge (k) spaces were disclosed in all sampling units. The reasoning in them started from the root concept and was always found to be composed of the same four types of operators of the generative mechanism in different order. In one of the cases, the graphical representation of hierarchy in the concept space came directly in existence by taking advantage of the artefacts in the reasoning. In the other analyses the hierarchy was constructed in the analytical work of researcher. The causal powers of management gave support to reasoning processes in all cases. The superiors had recognized the need to renew performances and their definition required collaboration. The density of the root concept and the splitted structure of the knowledge are auspicious for generativity. The actors, unaware of c-k theory, opened the dense root concepts. It is possible to add new elements to the subset of attributes wording. The concept begins to receive more and more novel attributes with increasing degree of the splitting in the knowledge structure. Then whatever unit of the knowledge structure can be refined by at least one condition belonging to this achieved subset of properties. This important form of generativity was disclosed repeatedly in sampling units. In the shared reasoning one element in the subset of properties specifying the root concept, received from one member, refined repeatedly the knowledge of another member. Interactive reasoning between concept and knowledge spaces proceeded towards common innovation. The results give evidence to the order of activation of powers. The causal powers of management must be activated to bring about conditions for triggering the c-k mechanism. After that the generative mechanism of the design reasoning begins to support the powers of management. When the unknown is removed and the new defined, the c-k mechanism ceases. The powers of management implement the specified concept which is proved to be valid. Also those powers are needed to reorder the existing affairs and the knowledge because of relevance with the new. Removing the unknown does not necessarily result in implementation. The conclusion is that the important task of governance in the beginning of reasoning process is to take care of some critical conditions. The splitting condition must become fulfilled. For the basis of reasoning, a structure of separate knowledge islands must be constructed so that actors are able to formulate a relevant, at least partly unknown, disjuncted and desired root concept. It is important to mobilise new and also distant knowledge islands in the progress of reasoning. These may turn out to be important sources of innovative properties. Also activation of causal powers of management belongs to governance in order to get support from contingent conditions for c-k mechanism. Partition, i.e. elicitation of new properties and alternatives, is at the core of it. Those responsible for the governance need to evaluate the sufficiency of the degree of elaboratedness, relevance and validity of the properties. Decision must be made on which branch of the concept tree to promote and which not. When the reasoning becomes closer to the end, the effect of c-k mechanism begins to weaken and the implementation of the reached new becomes dependent on the activity of the causal management powers. |
