| Popis: |
Seurakunnat ovat jäsenmäärien pienentyessä ja verotulojen vähentyessä tällä hetkellä kovan taloudellisen paineen alla Suomessa. Niillä on vaikeuksia pitää huolta kiinteistöomaisuudestaan, johon kuuluu runsaasti vajaalla käytöllä olevia ja laajoja peruskorjauksia vaativia rakennuksia. Seurakunnat joutuvat tekemään valintoja omistamiensa kiinteistöjen suhteen. Rakennusten käyttöä tulee kehittää ja osasta rakennuksista on myös luovuttava. Kirkkoihin liittyy paljon erilaisia arvoja ja merkityssisältöjä, joten varsinkaan niistä luopuminen ei ole koskaan helppo päätös. Jos seurakunnan on luovuttava kirkosta, mahdollisuutena jatkaa sen elinkaarta on löytää sille uusi käyttötarkoitus. Siihen liittyy kuitenkin monia haasteita, minkä vuoksi kirkkojen uudelleenkäyttö ei ole Suomessa vielä yleistä. Tässä diplomityössä tarkastellaan modernien kirkkojen uudelleenkäyttöä vertailemalla kahta toteutunutta hanketta: Paloheinän kirkon muutosta ikäihmisten hoivakodiksi ja Vuohijärven kirkon muutosta luonto- ja kulttuuritaloksi. Case-analyysiä varten olen haastatellut hankkeisiin osallistuneita osapuolia. Tavoitteena on ollut selvittää, mitkä syyt johtivat siihen, että purku-uhan alla olevat rakennukset onnistuttiin säilyttämään ja miten kirkot palvelevat uusissa käyttötarkoituksissaan. Case-analyysin myötä muodostui kuva tekijöistä Paloheinän ja Vuohijärven kirkon onnistuneiden käyttötarkoituksen muutoksien taustalla. Molemmat rakennukset olivat yleisesti kirkkoina tunnettuja rakennuksia, joilta nimistään huolimatta puuttui virallinen kirkkolain mukainen status. Statuksen puuttuminen helpotti merkittävästi hankkeiden toteutumista. Juuri oikeilla hetkillä rakennuksille löytyi myös uudet käyttäjät, joiden toiminnalle ne tarjosivat sopivat aihiot. Molemmissa tapauksissa uusien omistajien arvot sopivat kirkon arvoihin, joten sekä seurakunta että yhteisö hyväksyivät uudelleenkäytön. Paloheinän kirkossa täytyi suorittaa mittava peruskorjaus, jonka myötä kaikki rakennuksen runkoa lukuun ottamatta jouduttiin uusimaan. Yhteisölle tärkeän rakennuksen hahmon säilymistä maisemassa pidettiin kuitenkin arvokkaana. Myös Vuohijärven kirkossa jouduttiin tekemään korjauksia, mutta varsinkin tilalliset muutokset pysyivät pienempinä, sillä olemassa oleva rakennus palveli uutta käyttötarkoitusta sellaisenaan hyvin. Moderneja kirkkorakennuksia on vaarassa tulla puretuiksi, mihin vaikuttaa ensisijaisesti aikakaudelle tyypilliset rakennustekniset ongelmat, joiden korjaaminen nähdään usein vaikeana ja taloudellisesti kannattamattomana. Taustalla voidaan nähdä kuitenkin myös yleinen negatiivinen suhtautuminen moderniin rakennuskantaan. Tämän tutkielman perusteella moderneilla kirkoilla on kuitenkin monia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä potentiaalisia uudelleenkäytön suhteen. Modernit kirkot muodostavat hyvin moninaisen joukon rakennuksia, joten uudelleenkäytön potentiaali vaihtelee tapauskohtaisesti. Potentiaaliin vaikuttavat ainakin kirkollinen status, sijainti, rakennuksen kunto ja tilaohjelma. Myös kirkon merkitys ja yhteisön tunnesiteet vaikuttavat aina kirkkoon liittyvään päätöksentekoon ja lopulta siihen, miten uusi käyttötarkoitus otetaan vastaan. Congregations are currently under heavy financial pressure in Finland due to the decrease in the number of members and the decrease in tax income. They have difficulty taking care of their property, which includes many buildings that are no longer in active use and that require extensive renovations. Congregations must make choices regarding the properties they own. The use of the buildings must be developed, and some buildings must also be relinquished. Churches are holding many different values and meanings, so relinquishing them is never an easy decision. If the congregation has to renounce the church, the opportunity to extend its life cycle is to find a new purpose for it. However, there are many challenges associated with it, which is why the reuse of churches is not yet common in Finland. This Master’s thesis examines the adaptive reuse of modern churches by comparing two completed projects: the conversion of Paloheinä church into a nursing home and the conversion of Vuohijärvi church into a nature and culture house. For the case analysis, I interviewed the parties involved in those projects. The goal has been to find out which reasons led to the fact that the buildings under threat of demolition were successfully preserved and how the churches serve their new purposes. Through the case analysis, the factors behind the successful reuse of Paloheinä and Vuohijärvi churches were recognised. Both buildings were generally known as churches, which, despite their names, lacked official status from a church law’s point of view. The lack of status made the implementation of the projects a lot easier. At just the right moments, new users were also found for the buildings, for whose activities they provided a suitable basis. In both cases, the values of the new owners matched the values of the church, so both the congregation and the community accepted the reuse. The Paloheinä church had to undergo extensive renovations, which meant that everything except the frame of the building had to be renewed. However, preserving the shape and character of the building which is important to the community was considered valuable. The Vuohijärvi church also had to be repaired, but especially the spatial changes remained smaller because the existing building served the new purpose well as it was. Modern church buildings are in danger of being demolished, which is primarily affected by the construction technical problems typical of the period, the repair of which is often seen as difficult and economically unprofitable. Behind that one can also see their general negative attitude towards the modern building stock. However, based on this thesis, modern churches have many characteristics that make them potential for reuse. Modern churches form a very diverse group of buildings, so the potential for reuse varies on a case-by-case basis. At least the church’s status, location, condition of the building and space program affect the potential. Also, the church’s importance and emotional ties to the community always influence decision-making related to the church and how the new purpose of the use is received. |
