| Popis: |
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on runsaasti tutkimusnäyttöä. Ne toimivat hyvän olon, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Taiteen ja kulttuurin laaja-alaiset vaikutukset terveyteen, oppimiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ovat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan talouden, ympäristön ja kulttuurisen kestävyyden kanssa ollen tärkeä osa yhteiskunnallista agendaa. Tässä kulttuurisosiologian alaan kuuluvassa tutkielmassa tarkastellaan kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä suhdetta representaatioina naisille suunnatun hyvinvointiaiheisen aikakauslehden kontekstissa. Naistenlehdet ovat omaleimainen mediamuoto monitahoisineen merkityksineen, jonka johdosta tätä mediamuotoa on syytä tarkastella osana yhteiskunnallisten keskustelujen kokonaisuutta. Medioilla on myös valtaa ja kykyä merkityksellistää asioita ja ilmiöitä sen avulla, miten ne kulloinkin asiat esittävät. Yhtäältä media tarjoaa informaatiota, toisaalta tuottaa viihdettä ja mielihyvää. Media on kehittynyt myös keskeiseksi yhteisöllisyyden kokemisen ja identiteetin rakentamisen paikaksi. Tutkielmassa kysyn siis ensiksi, millaisia representaatioita kulttuurin ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä rakennetaan ja toiseksi, millaisin diskurssein kulttuurihyvinvoinnin luonnetta kuvataan. Kolmanneksi tarkastellaan kolmen aikapisteen välisiä mahdollisia muutoksia. Aineisto koostuu Voi hyvin -lehden vuosien 1999–2019 henkilöhaastatteluartikkeleista (n=25), joiden voidaan katsoa muodostavan naistenlehtien selkärangan. Aineistoa tarkastellaan sisällön- ja diskurssianalyysin keinoin kulttuurihyvinvointi käsitteen kautta, joka viittaa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti jaettuun ymmärrykseen siitä, että kulttuuri ja taide sekä lisäävät ja ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin, että välittävät hyvinvointiin liittyviä merkityksiä. Lisäksi käsite kattaa ihmisten merkityksellisen toiminnan kulttuurin ja taiteen parissa. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena muodostui kaksi vertailtavaa teemaa, joita tarkasteltiin diskurssianalyysin avulla. Taiteet ja populaarikulttuuri -teemassa kulttuurin ja hyvinvoinnin välinen yhteys representoidaan tehtävän ja merkityksen painottumisen kautta. Kulttuurihyvinvoinnin osa-alueita kuvataan sekä taiteen ja kulttuurin tekijän kuin tuotetun sisällönkin näkökulmasta katsoen tehtäväksi luoda ja välittää merkityksiä. Merkitykset näyttäytyivät toisille annettuna ja välittyvänä hyvänä, kuten apuna, elämyksinä ja tietona. Tekeminen kuvautui taianomaisena, voimaannuttavana ja rauhoittavana. Henkisyys -teemassa kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys kuvattiin neuvonantajan ja parantajan rooleissa. Ottamalla oppia ja noudattamalla annettuja neuvoja representoitiin mahdollisuus muutokseen, joka parantaisi hyvinvointia ja antaisi vastauksia elämän suuriin kysymyksiin valaen uskoa parempaan huomiseen. Näin ollen Voi hyvin -lehti asemoituu myös itseapukirjallisuudeksi, jossa merkityksellistä on pyrkimys muutokseen. Molempien teemojen osalta kulttuurihyvinvoinnin luonne kiinnittyy hyvinvointidiskurssiin, jossa hyvinvointi näyttäytyy subjektiivisena, wellness-ajattelun mukaisena kehon ja mielen kokonaisvaltaisena hyvänolon ja tasapainon kokemuksena. Vuositasolla määrällisesti tarkastellen kulttuurihyvinvointiin liittyvät ilmaukset eivät ole kasvaneet vuodesta 2009 vuoteen 2019, eikä vuosittainen vaihtelu ei näyttäydy merkittävänä. Näin ollen voidaan todeta, ettei Suomessa 2010 -luvulla voimistunut wellness-ilmiön kasvu näyttäydy tässä aineistossa. Sisällöllisesti taiteet ja populaarikulttuuri -teemassa painottuu kautta linjan ihmisten merkityksellinen toiminta kulttuurin ja taiteen parissa ja henkisyys -teemassa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti jaetut kokemukset kulttuurin ja taiteen hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, joka on linjassa tieteen ja tutkimuksen alalla vallitsevan konsensuksen kanssa. |
