| Popis: |
Tutkimuksen kohteena on vakuutuslääkäriprofessio. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva vakuutuslääkäriprofessiosta ja vakuutuslääkäriprofession tehtävästä korvausprosessissa. Tutkimusta lähestytään kahden tutkimusongelman avulla, joilla selvitetään vakuutuslääkäriprofession roolia korvausprosessissa ja asiantuntijuuden näkymistä vakuutuslääkäriprofession toimenkuvassa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on tarkasteltu asiantuntijuutta, professiota, lääkäriprofessiota sekä lääkäriprofession erikoistumisalaa, vakuutuslääkäriprofessiota. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kuutta vakuutuslääkäriä, jotka työskentelivät neljässä eri vahinko- ja eläkevakuutusyhtiössä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja analyysi vaiheessa tutkimustulokset on teemoiteltu. Tutkimustuloksissa löydettiin kuusi teemaa, jotka kuvasivat vakuutuslääkäreiden näkemyksiä korvausprosessissa työskentelystä. Nämä teemat olivat vakuutuslääkäri objektiivisena asiantuntijana, hoitava lääkäri subjektiivisena asiantuntijana, vakuutuslääkäri-asiakas – suhde, vakuutuslääkäri-hoitava lääkäri –yhteistyö, vakuutuslääkäri lääketieteellisen asiantuntijan roolissa ja vakuutuslääkärin toimenkuva vakuutusyhtiössä. Tutkimustuloksena löydettiin, että vakuutuslääkäriprofessio on hyvin perinteinen professioammatti. Lääkärin työssä toimiminen antaa vakuutuslääkärille koulutuspohjan ja kokemuksen toimia vakuutuslääkärinä. Monet vakuutuslääkärit ovat myös suorittaneet vakuutuslääketieteen erityispätevyystutkinnon. Vakuutuslääkäriä voidaan kutsua oman alansa asiantuntijaksi, sillä hänellä on tarvittava koulutus sekä hänellä on kokemuksen kautta mahdollisuus soveltaa koulutustaustaansa käytäntöön. Tutkimustulokset osoittivat, että vakuutuslääkärit ovat varsin samankaltainen ammattiryhmä. Tämä voi johtua heidän samanlaisesta koulutustaustastaan tai esimerkiksi vakuutuslääkäreiden pienestä ammattiryhmästä. Vakuutuslääkärit kokivat itsensä ensisijaisesti lääketieteellisiksi asiantuntijoiksi ja toissijaisena he pitivät juridista asiantuntijuutta. Vakuutuslääkärit luottivat yleisesti siihen, että vakuutusyhtiön lakimiehet tarkastavat korvausten lainsäädäntöpuolen. |
