| Popis: |
Tämä tutkielma selvittää opettajien käsityksiä varhennetun englannin opetusmateriaaleja kohtaan. Kielten opetuksen varhentaminen on ajankohtainen aihe, sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa varhennettu kielten opetus käsittää 1. ja 2.vuosiluokan oppilaiden kielten opetuksen. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että nuoremmat oppijat oppivat vieraita kieliä helpommin. Tätä käsitystä tukevia, mutta myös vastustavia, tutkimuksia löytyy useita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että varhennettu kielten opetus on löytänyt paikkansa suomalaisesta perusopetuksesta, joten tutkimuksia on syytä tehdä aiheesta lisää. Suomalaiseen perusopetukseen varhennettu kieltenopetus sisällytettiin virallisesti vasta vuodesta 2020 lähtien, joten tutkimukset siitä ovat vielä suhteellisen puutteellisia. Erityisesti opettajien käsityksiä varhennetun englannin opetusmateriaaleista ei ole juurikaan tutkittu. Sen takia, tämän tutkielman motiiveja ovatkin aiheen ajankohtaisuus, tutkimustiedon puutteellisuus, sekä oma kiinnostus aihetta kohtaan tulevana englannin ja luokanopettajana. Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella vapaaehtoisilta varhennetun englannin opettajilta. Kyselyyn vastasi 53 opettajaa eri puolilta Suomea. Kyselylomake oli anonyymi, ja sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, jotka tarjosivat monipuolisen katsauksen opettajien käsityksiin varhennetun englannin opetusmateriaaleista. Aineistoa analysoitiin sisällön analyysin menetelmillä, luokittelemalla ja kvantifioimalla sitä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään opettajien käsityksiä niin oppikirjoista varhennetun englannin opetuksessa, kuin yleisesti opetusmateriaaleja kohtaan, sekä vaikuttimia heidän opetusmateriaalivalintojensa taustalla. Kyselyyn vastanneilla opettajille oli hyvin eriäviä käsityksiä, siitä mikä opetusmateriaali on sopivin varhennetun englannin opetuksen tarpeisiin. Erityisesti oppikirjojen käyttö varhennetussa englannin opetuksessa jakoi vastaajien mielipiteet selvästi. Osa vastaajista koki oppikirjat erittäin hyödyllisinä, kun taas jotkut kokivat ne erittäin sopimattomina varhennetun kieltenopetuksen tarpeisiin. Lähes kaikki vastaajat olivat kuitenkin samaa mieltä, siitä että oppilaiden tarpeet täytyy huomioida materiaalin valinnassa, sekä siitä millaista varhennetun englannin kielen opetuksen tulisi olla; toiminnallista ja motivoivaa. Varhennetun kielten opetuksen toiminnallinen luonne ja motivoivuus ovat myös Opetussuunnitelman perusteissa oppiaineen päätavoitteita, joten on sopivaa, että ne nousivat myös vastaajien vastauksissa esille. Vaikka vastaajilla oli paljon erimielisyyksiä aiheesta, nousi yksi opetusmateriaali ylitse muiden, sillä lähes kaikki vastaajat kokivat laulut sopivaksi opetusmateriaaliksi varhennettuun kieltenopetukseen. Opettajien käsitysten eriäväisyys osoittaa, että jokaisella opettajalla on henkilökohtaiset mieltymyksensä, jonka mukaan hän opetusta toteuttaa. Lisäksi opettajat huomioivat oppilaidensa tarpeet valitessaan sopivinta opetusmateriaalia, joten ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen mikä opetusmateriaali on paras varhennetun englannin opetukseen. Vaikka yksiselitteistä vastausta ei voida antaa, on silti tärkeää tutkia opettajien käsityksiä opetusmateriaaleja kohtaan. Tutkimusten avulla olemassa olevia opetusmateriaaleja voidaan parantaa ja uusia entistä sopivampia opetusmateriaaleja voidaan kehittää vastaamaan varhennetun englannin tarpeisiin entistä paremmin. Opetusmateriaalien kehittäminen on erityisen tärkeää, sillä vaikka varhennettu kieltenopetus on vielä uusi oppiaine suomalaisessa peruskoulussa, se luo pohjan oppilaiden tulevalle kielten opiskelulle. |
