| Popis: |
Tässä pro gradu -tutkielmassa pohdin, millaista vaikutelmaa päivälehtien uutisointi luo kääntäjistä ja kääntämisestä. Kääntäjien asema koetaan usein heikoksi, ja alasta saattaa syntyä sellainen mielikuva, että vain negatiiviset asiat nostavat sen näkyville. Kääntäjien näkyvyyttä on tutkittu erityisesti käännösteksteissä, mutta käännöstekstien ulkopuolelle ulottuva tutkimus on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella kääntämisuutisointia Suomen ja Ruotsin laajalevikkisimmissä päivälehdissä. Analysoin sisällönanalyysin keinoin kääntämisestä ja kääntäjistä kertovia artikkeleita, ja pyrin selvittämään, millaista julkisuuskuvaa ne välittävät käännösalasta. Tutkimusaineistoni koostuu vuonna 2018 Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistuista artikkeleista, jotka käsittelevät kääntämistä tai yksittäisiä kääntäjiä. Artikkelien tyyli ja pituus vaihtelevat suuresti, mutta käännösala on niissä selvästi keskeisessä roolissa. Keskeinen asema onkin yksi tärkeä valintaperuste, minkä vuoksi esimerkiksi suurin osa kirja-arvosteluista ei päätynyt aineistooni, sillä niissä kääntäjä mainittiin usein vain nimeltä ja ne keskittyivät selvästi käännösteokseen ja kirjailijaan kääntämisen sijaan. Aineistosta selviää, että erityisesti kaunokirjallisuuden kääntäminen nostaa käännösalan päivälehtiin. Artikkelit käsittelevät eniten uusia käännösteoksia ja uudelleenkäännöksiä. Suomalaista käännösuutisointia on lähes kaksinkertainen määrä ruotsalaisiin uutisiin verrattuna. Se jakautuu vaikutelmiltaan melko tasaisesti positiivisen, neutraalin ja negatiivisen kesken. Ruotsalainen käännösuutisointi on puolestaan selvästi eniten neutraalia. Positiivisinta käännösuutisointi on kääntäjän merkkipäivistä kertovissa artikkeleissa. Negatiivisimmin kirjoitetaan sen sijaan tekstittämisestä. Vaikka suomalaista käännösuutisointia on enemmän ja monipuolisemmin, Suomen ja Ruotsin käännösuutisoinnin voi todeta olevan melko samanlaista. Käännösalan medianäkyvyys on positiivista, sillä se vähintäänkin herättää keskustelua ja pitää alan muutenkin näkyvillä. Uutisoinnin vaikutukset alan julkisuuskuvaan, maineeseen ja imagoon voivat vaihdella siitä huolimatta, millaisena vaikutelma tässä hetkessä esiintyy. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, ovatko negatiiviset kirjoitukset kääntämisestä saaneet aikaan positiivisia tuloksia tulevaisuudessa. Tutkimusta voisi myös laajentaa koskemaan muita mediasisältöjä kuin päivälehtiä. |
