| Popis: |
Organizations’ increased demand for optimization of business processes and their outcomes in the recent years has increased the popularity of business analytics solutions. It has been pointed out in the literature that many organizations have had challenges in integrating business analytics solutions to their businesses. Often these challenges are caused by the difference in both knowledge and expertise of the different stakeholders involved in the solution. The developers of the business analytics solutions might be more knowledgeable about the data assets and the logic of the solutions, whereas the consumers of the solution might be more familiar with the use of the analytical insight of the solution and with the real-world business processes. This study processes these challenges through knowledge management perspective. The main objective of knowledge management is to help an organization to utilize all of its available information effectively. This study utilizes the framework of conceptual modelling for knowledge creation in the context of business analytics solutions. The main objective of conceptual modelling is to share knowledge between developers and consumers of an information system. The ultimate goal of the study is to find conceptual modelling methods for the different elements of business analytics solutions, to identify knowledge management challenges related to case organization's business analytics solutions and to offer action recommendations for the case organization how it should utilize conceptual modelling methods to mitigate the identified challenges. The case organization of the study is a Finnish forest industry company, which has integrated various business analytics solutions to its businesses. First, an extensive literature review was conducted about knowledge management and conceptual modelling. This review was utilized to create a research framework for the empirical part of the study. Based on the literature review, an effective conceptual modelling method was identified for linking data assets to business concepts, tying the logic of the solution to real-world processes and to connect to analytical insight of the solutions to organization’s business goals. Additionally, important factors for both knowledge sharing in cross-unit collaboration and knowledge application outside of its original context were discovered. The empirical material was gathered by interviewing both developers and consumers of business analytics solutions in the case organization. As a result of the semi-structured interviews, various knowledge management challenges related to the case organization’s business analytics solutions were identified. The interviewees pointed out issues related to the transparency of business analytics solutions, identification of key knowledge aspects to the collaborating party and knowledge codification about the business analytics solutions between its developers and consumers. Based on the identified challenges, an overall action recommendation is proposed in the study to support the implementation of conceptual modelling methods related to data assets, the logic and the use of the analytical insight in business analytics solutions. Based on the previous literature, the study concludes that challenges related to the transparency of business analytics solutions and recognizing the key aspects of knowledge to the collaborating party are mitigated via a successful knowledge creation process. Organisaatioiden kasvanut tarve liiketoimintaprosessien sekä niiden tulosten optimoimiksesi on kasvattanut liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen suosiota viime vuosina. Kirjallisuudessa on tunnistettu, että moni organisaatio on kokenut haasteita liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen implementoinnissa heidän liiketoimintaansa. Usein nämä haasteet johtuvat analytiikkaratkaisujen kehittäjien ja käyttäjien erilaisesta osaamis- ja erikoistumistaustasta. Liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen kehittäjät ovat enemmän perehtyneitä ratkaisun tietoresursseihin sekä itse ratkaisun logiikkaan eli prosessiin, jolla analytiikan lopputuote on laskettu. Liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen käyttäjät ovat taas usein perehtyneempiä analytiikkaratkaisun lopputuotteen käyttöön, esimerkiksi mihin liiketoiminnallisiin kysymyksiin sillä pyritään vastaamaan, sekä reaalimaailman liiketoimintaprosesseihin. Tutkimus käsittelee näitä haasteita tietämyksenhallinnan viitekehyksen kautta. Tietämyksenhallinnan tavoite on auttaa organisaatiota hyödyntämään tehokkaasti sen käytettävissä olevaa tietoa. Tutkimus hyödyntää myös käsitemallinnuksen viitekehystä jaettavan tiedon luomiseksi. Käsitemallinnuksen tavoite on jakaa tietämystä järjestelmän käyttäjien sekä kehittäjien välillä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää käsitemallinnuksen avulla keinoja liiketoiminta-analytiikkaratkaisun eri osatekijöiden kuvaamiseen, tunnistaa kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisuihin liittyviä tietämyksenhallinnan haasteita sekä tarjota toimintasuosituksia siitä, kuinka kohdeorganisaatio voisi hyödyntää käsitemallinnusta näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuri suomalainen metsäalan yritys, joka on ottanut käyttöön paljon erilaisia liiketoiminta-analytiikkaratkaisuja. Tutkimuksen aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus tietämyksenhallinnasta sekä käsitemallinnuksesta, minkä pohjalta luotiin viitekehys tutkimuksen empiirisen vaiheeseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tunnistettiin soveltuva käsitemallinnusmenetelmä sekä tiedon koontiin analytiikkaratkaisun tietoresurssien, logiikan että sen lopputuotteen käytön osalta. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tunnistetiin vaikuttavia tekijöitä erityisesti tiedon jakamiseen eri yksiköiden yhteistyön välillä sekä tiedon hyödyntämisessä sen alkuperäisen kontekstin ulkopuolella. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen kehittäjiä sekä käyttäjiä. Teemahaastatteluiden tuloksena tunnistettiin useita tietämyksenhallinnallisia haasteita liittyen kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisuihin. Haastateltavat toivat esille ongelmakohtia analytiikkaratkaisun osatekijöiden läpinäkyvyydestä, yhteistyökumppaneiden keskeisten tietotarpeiden tunnistamisesta sekä liiketoiminta-analytiikkaratkaisun osatekijöiden tiedon koonnista sen kehittäjien sekä käyttäjien välille. Tunnistettujen haasteiden perusteella tutkimuksen toimintasuositus kohdeorganisaatiolle on käsitemallinnusmenetelmien hyödyntäminen tietämyksenhallinnan tehostamiseksi sekä liiketoiminta-analytiikkaratkaisun tietoresursseihin, sen logiikkaan sekä ratkaisun lopputuotteen käyttöön liittyen. Tutkimus toteaa myös aikaisemman kirjallisuuden avulla, että onnistunut tiedon luomisprosessi helpottaa myös haasteita tiedon läpinäkyvyyteen sekä yhteistyökumppaneiden keskeisten tietotarpeiden tunnistamiseen. |
