| Popis: |
Työkykyä arvostavat niin työnantajat kuin työntekijät, unohtamatta työurien pidentämiseen tähtäävää työllisyyspolitiikkaa. Työkykyä voidaan pitää perustana työn tekemiselle, ja se on varsin altis muutoksille. Osatyökykyisenä työskentely mahdollistaa työelämässä pysymisen, vaikka työkyky heikentyisi. Osatyökykyisten laajan joukon vuoksi osatyökykyisten tarpeet ja toiveet työelämän suhteen ovat erilaiset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan MS-tautia sairastavien osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työntekijöiden narratiivisen identiteetin muodostumista sekä osatyökykyisyyden mallitarinaa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Paul Ricoeurin narratiivisen identiteetin teoria, jonka käsitys identiteetistä perustuu kerronnassa syntyvään eletyn elämän uudelleentulkintaan. Aineistona on kahdeksan kertomushaastattelua, joihin haastateltavat löytyivät Neuroliiton kautta. Narratiivisen identiteetin muodostumista tarkastellaan Vilma Hännisen sisäisen tarinan identiteetin tasojen (toimijaminuus, moraalinen identiteetti, reflektoitu identiteetti ja mahdolliset minät) avulla. Aineistosta esille nousevat teemat kootaan lopuksi vielä osatyökykyisyyden mallitarinaksi. Toimijaminuuden kannalta muutos työkyvyssä koettiin hyvin kokonaisvaltaisena. Toimijuuden muuttuminen vaikutti itse työn tekemiseen, omaan asemaan työyhteisössä sekä kokemukseen omasta työmarkkina-asemasta. Moraalinen identiteetti laajensi tätä käsitystä tuomalla esiin työntekijyyttä kuvaavan ideaalin minuuden, jota jouduttiin sairauden ja osatyökykyisyyden myötä arvioimaan uudelleen. Yksilön arvoihin liittyvä pohdinta toi esiin muutoksen suhtautumisessa työhön ja työelämään. Reflektoitu identiteetti mahdollisti toimijuudessa sekä moraalisessa identiteetissä tapahtuneiden muutosten tietoisen ja kriittisen tarkastelun. Reflektoinnin avulla osatyökykyisyys tehtiin itselle ymmärrettäväksi, ja se oli mahdollista nähdä osana omaa sisäistä tarinaa. Reflektoitu identiteetti paljasti erilaisia suhtautumistapoja ja selitysmalleja osatyökykyisyyden tuomaan muutokseen. Kun muutos sisäistetään reflektion kautta, on mahdollista suunnata tulevaisuuden suunnitelmia mahdollisten minuuksien muodossa. Tätä tarkastelukulkua voidaan verrata Ricoeurin narratiivisen identiteetin uudelleentulkinnan kehään. Sisäisen tarinan avulla muodostettu narratiivinen identiteetti ei ole pelkästään yksilön omien kokemusten ja oman tulkinnan tulos. Sisäiseen tarinaan vaikuttavat vallitseva kulttuuri, arvot ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka tulevat näkyviksi mallitarinoissa. Haastattelujen perusteella osatyökykyisyyden mallitarina kiinnittyy seuraaviin teemoihin: sinnittelyyn työssä, muutoksen kohtaamiseen, tasapainoiluun, sairaudesta kertomisen kompleksisuuteen, työn merkityksen uudelleen arviointiin sekä kokemukseen oman työmarkkina-aseman epävarmentumisesta. Tutkimus osoittaa, että erityisesti osatyökykyisten omia kokemuksia kuuntelemalla tehdään näkyväksi työelämän haasteita osatyökykyisten näkökulmasta. Jotta työelämää voidaan kehittää, on hyvä tarkastella, kuinka osatyökykyisten tuen tarve sekä työhön liittyvät mukautukset ja muutokset todellisuudessa organisoidaan ja toteutetaan. Lisäksi MS-taudin oireiden näkymättömyys vaatii niiden tietoista esille tuomista. On siis tärkeää, että työkulttuuri olisi arvoiltaan sellainen, missä sairaudesta kertominen koetaan mahdolliseksi. |
