| Popis: |
To increase capital efficiency and flexibility in networking, virtualization methods, following the concept of Network Function Virtualization (NFV), can be used. In NFV, network functions conventionally implemented on proprietary hardware appliances are migrated to Commercial OffThe-Shelf (COTS) hardware as software-implemented virtualized functions. This may come at the cost of performance, and some performance-critical functions may require the usage of specialized hardware as hardware accelerators. This work is focused around the reconfigurable Field-Programmable Gate Array (FPGA) accelerators, and more specifically, FPGA accelerators that are network-attached, as in accessible directly via network. In this thesis, a data plane programmability language, P4 (Programming Protocol-independent Packet Processors), was trialled as a method for implementing packet processors in the FPGA ingress and egress paths as networking logic surrounding the core accelerator functionality. This was done to map its usability as an alternative to a Register-Transfer Level (RTL) Hardware Description Language (HDL). For the study, three design variants were implemented, all providing the same networking functionality of Virtual Tunnel Endpoint (VTEP) termination and a five-tuple based firewall. The design variants were a software interfaced P4 design, a reference hard-coded VHDL (Very High Speed Integrated Circuit Hardware Description Language) design, and finally, a hard-coded P4 design for more comparable hardware resource utilization metrics. As the P4 language is a platform-independent high-level description language, a third-party back end compiler was used in the hardware design. The P4-based implementations were compared against the VHDL-based implementation in terms of FPGA resource utilization, performance, as in latency and throughput, and design automation, as in lines of source code. From the variants, the VHDL design proved to be superior by the lowest resource utilization. Additionally, the VHDL design achieved the lowest latency from the variants, being able to process 1kB frames in 0,5µs, whereas the P4 software interfaced and hard-coded design variants achieved latencies of 1,1µs and 1,3µs, respectively. However, the P4 proved to provide a more automated implementation design flow, indicated by the lines of code: the VHDL description consisted of 8,1x more lines than the P4 software interfaced variant. Verkkofunktioiden virtualisointikonseptin (engl. Network Function Virtualization, NFV) mukaisia menetelmiä voidaan käyttää tiedonsiirtoverkkojen kustannustehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Tämä konsepti tarkoittaa verkkotoimintojen toteutusta virtuaalisina ohjelmistofunktioina. Tällöin perinteisten, erikoiskäyttöisten ja patentoitujen verkkolaitteiden käyttöä voidaan korvata yleiskäyttöisellä ja yleisesti saatavilla olevalla laitteistolla. Ohjelmistototeutuksien käyttö voi kuitenkin näkyä suorituskyvyn heikkenemisenä, jolloin vaativimpien toimintojen suorittamisessa voidaan käyttää apuna erillisiä laitteistokiihdyttimiä. Tämä työ keskittyy verkkoon kytkettyihin uudelleenohjelmoitaviin FPGA-kiihdyttimiin (engl. Field-Programmable Gate Array). Työssä koekäytettiin reititystason (engl. data plane) ohjelmointiin tarkoitettua P4-kieltä (engl. Programming Protocol-independent Packet Processors) FPGA-kiihdyttimen verkkotoiminnallisuuden toteutuksessa. Työn tavoitteena oli kartoittaa P4-kielen käytettävyyttä tässä käyttökohteessa vaihtoehtona perinteiselle rekisterisiirtotason (engl. Register-Transfer Level, RTL) laitteistokuvauskielelle (engl. Hardware Description Language, HDL). Tutkimuksessa tuotettiin kolme reititystason toiminnallisuudeltaan vastaavaa toteutusta, jotka toteuttivat virtuaalitunnelin päätepisteen (engl. Virtual Tunnel Endpoint, VTEP) terminnoin, sekä protokollikenttien avulla muodostettuun monikkoon pohjautuvan palomuurin. Toteutuksina olivat ohjelmistorajapinnallinen P4-totetutus, vertailukohtana toimiva kovakoodattu VHDL-toteutus (engl. Very High Speed Integrated Circuit Hardware Description Language), sekä tarkemman resurssien käyttöasteen vertailun mahdollistava kovakoodattu P4-toteutus. P4-kielen kuvaukset käännettiin käyttäen kolmannen osapuolen kääntäjää. P4-toteutuksia vertailtiin VHDL-toteutukseen käyttäen vertailukohtina FPGA:n resurssien käyttöastetta, suorituskykyä, sekä suunnitteluvuon automaatiota lähdekoodiriveissä mitattuna. VHDL-toteutuksen resurssien käyttöaste osoittautui matalimmaksi. VHDL-toteutus kykeni myös matalimpaan käsittelyviiveeseen, joka oli noin 0,5 µs käsiteltävien pakettien ollessa 1 kilotavun kokoisia. Täyden ohjelmistorajapinnallisen P4-toteutuksen viive oli 1,4 µs, ja kovakoodatun P4-toteutuksen viive 1,1 µs. Automaatioltaan, tässä työssä lähdekoodirivien lukumäärässä mitattuna, P4-toteutus oli ylivertaisin: VHDL-toteutuksessa käytettyjen koodirivien määrä oli 8,1-kertainen P4-toteutukseen nähden. |
