| Popis: |
Tässä diplomityössä verrattiin olemassa olevan rakennuksen korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista ympäristön näkökulmasta. Tarkoitus oli selvittää, kumpi on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Vertailussa on avainasemassa vaihtoehtojen hiilijalanjäljen kehittyminen ajan saatossa. Tutkimusmenetelmä oli kirjallisuustutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen ilmastossa tai vastaavissa ilmasto-olosuhteissa sijaitsevia rakennuksia. Tutkimusaineiston koko oli 19 julkaisua, joissa oli yhteensä 65 korjaus-uudisrakentamisvertailuparia. Rakennuksen hiilijalanjälki kertyy ajan saatossa. Aivan elinkaaren alussa, tuote- ja rakentamisvaiheessa, syntyy lyhyessä ajassa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tämä niin kutsuttu hiilipiikki koostuu pääasiassa rakennusmateriaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta aiheutuvista päästöistä. Käyttöönoton jälkeen hiilijalanjälki kumuloituu hitaammin vuosi vuodelta. Käyttövaiheen päästöt aiheutuvat energiankulutuksesta sekä korjaamisesta ja osien vaihtamisesta. Korjausrakentamisella on yleensä uudisrakentamista pienempi tuote- ja rakentamisvaiheen hiilipiikki, mutta jonkin verran suuremmat käyttövaiheen päästöt. Kun korjausvaihtoehdon ja uudisrakentamisvaihtoehdon päästöt asetetaan samaan kuvaajaan, nähdään leikkaavatko käyrät toisensa ja millä ajan hetkellä se tapahtuu. Leikkauspisteessä uudisrakentamisvaihtoehto muuttuu korjausvaihtoehtoa paremmaksi ympäristön näkökulmasta. Mikäli päästökäyrät eivät leikkaa, korjaaminen on parempi vaihtoehto koko tarkastellun ajanjakson ajan. Jokaiselle tutkimusaineiston korjaus- ja uudisrakentamisvaihtoehdolle muodostettiin kumulatiivinen päästökäyrä. Sen jälkeen tutkittiin, leikkaavatko vertailuparin korjaus- ja uudisrakentamisvaihtoehdon päästökäyrät toisensa. Näin saatiin selville, kuinka monessa vertailuparissa korjaaminen on aina ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, ja kuinka monessa uudisrakentaminen muuttuu paremmaksi vaihtoehdoksi jossain vaiheessa. Aineiston vertailupareista 60 %:ssa korjaaminen oli ympäristön kannalta parempi vaihtoehto koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelujakson pituus oli aineiston julkaisuissa 25–75 vuotta. Vertailupareista 38 %:ssa korjaaminen oli aluksi parempi vaihtoehto, mutta uudisrakentaminen muuttui paremmaksi vaihtoehdoksi ajan kuluessa. Tämä tapahtui keskimäärin 17 vuoden kuluttua, vaihteluvälin ollessa yhdestä 55 vuoteen. Tutkimuksen tavoite oli myös antaa suosituksia korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista vertailevan hiilijalanjälkiarvioinnin tekemiseen. Huomiota tulisi kiinnittää vaihtoehtojen vertailukelpoisuuteen esimerkiksi laajuuden suhteen, sekä puolueettomuuteen päästötietojen valinnassa. Korjausvaihtoehdon menneitä elinkaarivaiheita ei tule ottaa huomioon, mutta uudisrakennukselle olemassa olevan rakennuksen purkamisen päästöt tulisi lisätä elinkaaren alun päästöihin. Mahdolliset paikallisen energiantuotannon ratkaisut olisi syytä tarkastella molemmille vaihtoehdoille. Tulokset on hyvä esittää aikajanan avulla, niin että päästöjen syntymisajankohta ja päästökäyrien mahdollinen leikkauspiste ovat helposti nähtävissä. This master's thesis compares renovating an existing building with demolishing and constructing a new building from an environmental perspective. The goal is to figure out which of these two options is better for the environment. The accumulation of the alternative’s carbon footprint over time has a pivotal role in the comparison. The research method is a literature review. The study examines buildings located in the Finnish climate or similar climatic conditions. The size of the research data is 19 publications including a total of 65 renovation-new construction comparison pairs. The carbon footprint of a building accumulates over time. At the very beginning of the life cycle, at the product and construction phase, a major amount of CO2 emissions is generated in a short period. This so-called carbon spike consists mainly of emissions from manufacturing and transporting construction materials. After deployment, the carbon footprint cumulates more slowly year by year. Operational emissions are caused by energy consumption and the repair and replacement of building parts. Renovations tend to have lower product and construction phase emissions than new construction, but somewhat higher operational phase emissions. When the CO2 emissions of the renovation and the new construction options are set in the same graph, it is seen whether the CO2 curves intersect each other and when this occurs. At the intersection, the new construction becomes better from an environmental point of view. If the CO2 curves do not intersect, renovation remains better throughout the period considered. In this study a cumulative CO2 curve is formed for all renovation and new construction options of the research publications. This is to find out in how many of the comparison pairs renovation remains a better option throughout the period considered, in how many the new construction turns better at some point and how long does it take. In 60% of the renovation-new construction comparison pairs the renovation is an environmentally preferable option throughout the reference study period. The reference study period varies from 25 to 75 years. In 38% of the comparison pairs, the renovation is initially a better option, but new construction becomes better over time. This occurs at an average of 17 years, with a range of one to 55 years. Other aim of the study is to give recommendations for conducting a comparative carbon footprint assessment on renovation and new construction. Attention should be paid to the comparability of the alternatives, for example in terms of size, and impartiality in the selection of emissions data. The past life cycle stages of the repair option should not be considered, but for the new building option, emissions from demolishing the existing building should be added to the emissions at the beginning of the life cycle. Solutions for local energy production, if any, should be considered for both options. It is beneficial to present the results on a timeline. Thus, occurrence of the emissions together with the possible intersection of the CO2 curves can be identified. |
