| Popis: |
Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolta tuottavia diskursseja lasten kuvakirjojen ruokakuvauksissa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten sukupuolia tuotetaan lasten kuvakirjojen ruokakuvauksissa? Mitä hegemonisia diskursseja on löydettävissä, ja minkälaisia vastadiskursseja? Minkälaisia diskursseja ei lainkaan esiinny? Minkälaisia (sukupuolittuneita) positiota kuvakirjojen hahmoille tarjotaan ja minkälainen toimijuus kuvakirjojen subjekteille on mahdollista? Teoreettinen viitekehys perustuu ruuan ja sukupuolen tuottamisen aiempaan tutkimukseen sekä Judith Butlerin ajatuksiin heteronormatiivisuudesta ja sukupuolen performatiivisuudesta. Tutkielman perusoletus on, että sukupuolia tuotetaan diskursseissa. Vallitsevassa kulttuurissa määritellään teot, joilla sukupuolia performoidaan ja mikä mielletään feminiiniseksi tai maskuliiniseksi. Viitekehystä täydentää Raewyn Connellin kehittämä hegemonisen maskuliinisuuden käsite ja Arto Jokisen ajatukset maskuliinisuudesta. Aineiston lähestymistapa on postmodernin feministinen. Tutkielman aineisto koostuu viidestä suositusta suomalaisesta kuvakirjasta. Analysoitavia kirjoja ovat Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen (2012), Veera Virtanen ja esikoulu (2013), Mikä Minttua naurattaa (2015), Tatun ja Patun ihmeellinen joulu (2015) ja Siiri löytää simpukan (2015). Analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi. Analyysi kohdistuu tekstiin ja kuviin, koska kuvakirjoissa tarinaa kerrotaan molempien välityksellä. Aineistosta nousee neljä keskeistä diskurssia: hegemoninen maskuliinisuus, avuton mies, kaikkivoipainen nainen ja kontrolloitu nainen. Näitä yhdistävä kattodiskurssi on heteronormatiivisuus. Aineiston diskursseissa sukupuolia performoidaan eri tavoin ja toimijuuden mahdollisuudet riippuvat sukupuolesta. Tutkielman perusteella lasten kuvakirjojen ruokakuvauksissa sukupuolia tuotetaan heteronormatiivisuutta, kaksinapaista sukupuolijaottelua ja perinteisiä sukupuolirooleja uusintaen. Vallitsevia normeja haastetaan varovaisesti. Normeja haastavat esitystavat tarjoaisivat samaistumispintaa laajemmalle lukijakunnalle ja edistäisivät yhdenvertaisuutta. |
