| Popis: |
Tutkielma tarkastelee korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden naisten kokemuksia korkeasti koulutetuille suunnatusta asiantuntija-alojen verkkokotoutumiskoulutuksesta osana heidän asettumistaan Suomeen. Kotoutumiskoulutus on Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) järjestämä työvoimakoulutuksena toteutettava koulutus, jonka tarkoitus on edesauttaa maahan muuttaneiden työllistymistä, suomen kielen oppimista ja laajemmin vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta. Tutkielmassa tarkastellaan kuinka opiskelijoiden odotukset ja tavoitteet suhteutuvat koulutuksen tavoitteisiin ja laajemmin yhteiskunnan asettamiin odotuksiin maahan muuttaneita kohtaan. Tutkielma asettuu osaksi aiemmin tehtyä tutkimusta kielitaidon ja työn merkityksen korostumisesta kotoutumiskeskustelussa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kotoutumiskoulutuksista ja korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden kotoutumisesta aiemmin tehtyä tutkimusta. Tutkielman teoreettinen viitekehys on liminaalitila. Liminaalitilan käsitteen avulla pyritään kuvaamaan yksilöiden välitilassa olemista myös kotoutumiskoulutuksen aikana: yksilöt ovat irrottautuneet aiemmasta sosiaalisesta asemastaan muuttaessaan Suomeen, mutta he eivät koe vielä olevansa osa uutta yhteiskuntaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta osasta: teemahaastatteluista, koulutuksessa toteutetusta osallistuvasta havainnoinnista ja autoetnografiasta. Autoetnografinen aineisto koostuu tutkielman kirjoittajan aiemmassa työssä TE-toimistossa maahan muuttaneille suunnatuissa palveluissa kerätyistä havainnoista. Tutkimuskenttä muodostuu siis asiantuntija-alojen kotoutumiskoulutuksesta ja laajemmin työllisyyspalveluista, joiden kautta koulutukseen päästään. Korkeasta koulutuksestaan ja osaamisestaan huolimatta tutkittavat kokevat olevansa ikään kuin näkymättömissä. He kokevat liminaalitilan päättyvän siihen, kun he saavat omaa osaamistaan vastaavan työn ja suomen kielen oppiminen on väylä saavuttaa tavoite. Vaikka tutkielma keskittyy kotoutumiskoulutukseen, liminaalitilan voi nähdä alkavan jo ennen koulutukseen pääsyä, kun koulutus on suunnattu työttömille työnhakijoille. Yksilöiden on odotettava toimettomina eri mittaisia aikoja koulutukseen pääsyä. Suomen kielen taito koettiin edellytyksenä yhteiskuntaan sisään pääsemiselle, verkostojen luomiselle ja ennen kaikkea työllistymiselle. Kielitaidon riittävyys ei kuitenkaan riipu ainoastaan yksilöstä vaan myös vallitseva yhteiskunta ja erityisesti työmarkkinat määrittelevät kielitaitovaatimuksia. Korkeakoulutettujen kohdalla liminaalitilaa ylläpitää myös se, että korkeakoulutettuja opiskelijoita ohjataan tekemään kieliharjoittelu matalapalkka-aloille. Monet opiskelijat tekevät harjoittelunsa esimerkiksi päiväkodeissa. Tällöin yksilöt eivät saa luotua työllistymistä edesauttavia verkostoja eivätkä he saa käsitystä omalle alalle tarvittavasta kielitaidosta. |
