| Popis: |
Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkin nuorten työpajalla toteutettavaa starttivalmennusta sosiaalisen kuntoutuksen välineenä nuorisotakuun näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nuorisotakuu kohtaa Porin nuorten työpajalla tehtävään starttivalmennuksen, miten nuorisotakuu vaikutti ja edelleen vaikuttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten tilanteeseen ja miten sosiaalisen kuntoutuksen tarpeeseen pystytään vastaamaan starttivalmennuksen keinoin. Tutkimusaineiston muodostivat haastattelut Satakunnan TE-palvelujen nuorten tiimin työntekijöille, Satakunnan työvoimanpalvelukeskuksen (TYP) työntekijöille, Porin nuorten työpajan yksilövalmentajalle sekä nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti. Tutkimuksen tutkimuskysymyksinä olivat: millaiseen tarpeeseen nuorisotakuu tuli, miten sitä toteutettiin ja miten se vastaa tämän päivän tarpeisiin, miten sosiaalisen kuntoutuksen tarve näkyy asiakkaissa sekä miten starttivalmennus koetaan ja tunnistetaan. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista. Kaikille alle 25 -vuotiaille ja alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työ-, koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun nuori on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Lisäksi nuorisotakuun tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan syrjäytyneiden henkilöiden osallisuutta takaisin kansalaisyhteiskunnan jäseneksi vahvistamalla hänen sosiaalista toimintakykyään sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Nuorten työpajoilla tehtävä starttivalmennus on matalan kynnyksen palvelua, jonka tarkoituksena on tehdä nuorelle realistisia ja hänen toiveitaan vastaavia tulevaisuuden suunnitelmia yhdessä hänen kanssaan. Lisäksi starttivalmennus on yhteisöllistä, tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa. Työpajoilla toteutettava starttivalmennus on sosiaalihuoltolain määrittelemää sosiaalista kuntoutusta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että nuorisotakuu on unohtunut sekä paikallisena linjauksena että hallituksen tahtotilana. Nuorisotakuun unohtaminen mahdollistaa vastavalmistuneiden pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten epäuskon suomalaiseen hyvinvointivaltioon, jossa jokaisella on perustuslaillinen oikeus työntekoon. Resurssien selkeä kohdentaminen, selkeät ohjeet sekä toimiva viranomaisyhteistyö olisivat merkittävät parannuskohteet nuorisotakuun toteutumisessa. Avainsanat: sosiaalinen kuntoutus, nuorisotakuu, starttivalmennus |
