| Popis: |
Tutkielma käsittelee runonlaulutraditiota ja sen sisältämien sanojen ja musiikin voimaa J.R.R. Tolkienin teoksessa Taru Sormusten Herrasta (1954–1955). Tutkimus on vahvasti poikkitieteellinen, sillä se yhdistää kirjallisuustieteellistä tutkimusta, musiikintutkimusta ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Poikkitieteellinen rajaus erottaa tutkimuksen muusta Tolkienin teokseen ja tähän yhdistyvään legendariumiin kohdistuvasta tutkimuksesta, jota on tehty jo laajasti. Tutkielmassa analysoin teokseen sisältyviä Galadrielin laulua ja Sauronin runoa osana Tolkienin luomaan Keski-Maahan kuuluvaa runonlauluperinnettä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten laulu ja runo toimivat voimina fantasiatodellisuuteen kuuluvien taikavoimien rinnalla. Yhteen kietoutuvat tutkimuskysymykseni ovat: 1) miten Galadrielin laulu ja Sauronin runo rakentavat kuulijan kokemusta maailmasta ja 2) mikä merkitys Galadrielin laululla ja Sauronin runolla on kulttuureille, joihin ne yhdistyvät? Tavoitteenani tutkimuksessa on nostaa esiin musiikkiin ja runouteen todellisuudessa yhdistyvät merkitykset yksilön ja yhteisön kokemusten rakentajina, mikä onnistuu liittämällä kirjallisuustieteelliseen tutkimukseen musiikintutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmat. Tutkimukseni keskiössä ovat runojen metaforat ja laulujen musiikki, jotka herättävät teoksen sisällä kuulijoissa tunteita ja assosiaatioita. Paul Ricoeurin (1986/1978) kirjallisuusfilosofisen metaforateorian ja Kenneth Burken (1989) sosiologisen symbolitutkimuksen avulla tutkin metaforan ja siihen yhdistyvän poeettisen kielen käyttämisen merkitystä yhteisölle ja yksilölle. Lisäksi tutkin Tia DeNoran (2013) musiikkisosiologisen tutkimuksen ja Redfern Masonin (1910) historiallisen runonlaulutradition tutkimuksen kautta musiikin ja laulujen luomaa todellisuutta yksilön ja yhteisön näkökulmista. DeNoran ja Masonin teoriat mahdollistavat musiikin ja laulujen kuvaamien ja rakentamien tunteiden tutkimisen. Metaforien ja poeettisen kielen kuvaamia ja rakentamia tunteita tutkin Zoltán Kövecsesin kognitiivisen metaforateorian kautta. Tutkimus Galadrielin laulun ja Sauronin runon merkityksistä pohjaa laulun ja runon sisältöjen analysoinnin lisäksi teoksessa laajasti esitetyn runonlauluperinteen tutkimiseen ja teoksen tapahtumien tulkintaan. Tutkielman pohjalta johtopäätökseni on, että Tolkienin teoksessa runonlaulutraditio muodostaa vastavoiman alistavalle taikuudelle. Sävelen ja sanojen kyky herättää tunteita voi toimia kuulijalle voimana, koska tunteet palauttavat kuulijan mieleen itselle tärkeät merkitykset, jotka taikuus pyyhkii mielestä. Galadrielin laulua ja Sauronin runoa vertaamalla huomataan, että poeettinen kieli ja musiikki vaikuttavat maailman kokemiseen ja jäsentämiseen vahvasti. Poeettisen kielen käyttö ja tähän sisältyvät metaforat mahdollistavat kuvittelun ja uusien asiayhteyksien luomisen, mikä edesauttaa yksilön ajattelua. Musiikin harrastaminen auttaa puolestaan jäsentämään kokemuksia, joita on vaikea ilmaista sanallisesti. Mahdollisuus käyttää poeettista kieltä ja harrastaa musiikkia liittyvät yhteisöihin, joille tärkeitä arvoja ovat yhteisön jäsenten vapaus, yksilön ja yhteisön hyvinvointi ja huolenpito yhteisöön kuuluvista jäsenistä. Teoksessa runonlaulutraditio vahvistaa yhteisöllisyyttä tuomalla esiin yhteiseen tarinaan kuulumisen ja yhteisesti jaettavat tunteet, mikä auttaa henkilöitä taistelemaan alistavaa taikavoimaa ja siihen yhdistyvää eristäytymistä vastaan. Myös Sauronin runon ja sen toteuttavan taikavoimaisen Sormuksen pohjalla vaikuttavat tutkimuksen perusteella todellisuuteen yhdistyvät käytännöt ja tunteet. Runon kuvaamasta maailmasta, runoon yhdistyvästä kielestä ja teoksen tapahtumista voidaan päätellä, ettei Sauronin hallitsemaan Mordoriin kuulu poeettista kieltä ja vapaasti ilmaisevaa musiikkia. Johtopäätöksenäni esitän, että rajattu kielenkäyttö ja musiikillinen ilmaisu kaventavat Mordorin alamaisten ajattelun ja kokemisen mahdollisuuksia, samalla kun Sauronin kahlitseva taikavoima pitää heitä otteessaan. Sanallista ja musiikillista ilmaisua rajoittava hallinto ja taikavoima luovat kumpikin Mordorissa pelkoa, joka kadottaa omat arvot näkyvistä. Ilmaisun jyrkkä rajoittaminen jättää alamaiset myös ilman yhteistä tietoa ja jaettuja kokemuksia, mikä estää yhteisyyden tunteen syntymisen. Tutkielma tuo esiin, että kielen ja musiikin rajaaminen yhden henkilön tarkoitusperien mukaisiksi sotii teoksessa kuten todellisuudessakin kielen ja musiikin rakentumisen periaatteita vastaan. Tämä tekee yhteisöllisyydestä kielenkäytön ja musiikillisen ilmaisun perustavan osan myös fantasiateoksessa. |
