| Popis: |
Hyvinvointijohtaminen on kunnissa tehtävää tulevaisuuspainotteista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa hyvinvoinnin edistämistyötä. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus (sote-uudistus) siirtää suoraan terveyttä ja turvallisuutta ylläpitävät palvelut hyvinvointialueille. Tästä huolimatta kuntien velvollisuus edistää kuntalaisten hyvinvointia säilyy. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin selvittää, millaisena Pirkanmaan kuntien hyvinvointijohtamisen viranhaltijat näkevät hyvinvointijohtamisen tulevaisuuskuvan sote-uudistuksen jälkeen sekä valaista hyvinvointijohtamista ilmiönä. Tämä tutkimus on triangulatiivinen tapaustutkimus, jossa kuvataan ja kartoitetaan hyvinvointijohtamista ilmiönä. Tieteellisessä viitekehyksessä kuvataan hyvinvointijohtamista strategisena ja operatiivisena toimintana. Strategiselta kannalta hyvinvointijohtaminen on yhteishallintaa. Hyvinvointijohtamisen operatiivinen toiminta taas liittyy osallisuuteen ja tietoon. Tutkimusmenetelminä ovat argumentoiva delphi-tekniikka, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä, asiantuntijahaastattelu ja dokumenttianalyysi, joka toteutettiin temaattisena analyysina. Argumentoivan delphi-tekniikan asiantuntijaraatiin ja asiantuntijahaastatteluun osallistuneet olivat kuntien hyvinvointijohtamisen viranhaltijoita. Kuntastrategiat puolestaan ovat kuntien ylimmän johdon tekemiä. Tutkimuksen aineistoina olivat argumentoivan delphi-tekniikan asiantuntijaraatiin tulleet argumentit, asiantuntijahaastattelun litterointi sekä dokumenttianalyysissa kuntastrategioiden tiivistelmät. Tutkimuskysymyksenä oli, millainen on hyvinvointijohtamisen tulevaisuuskuva Pirkanmaalla? Tutkimuksen tuloksena piirtyvä tulevaisuuskuva näyttää yhteishallinnan hallintajärjestelmän muuttuvan, sillä mukaan tulee uutena sidosryhmänä hyvinvointialue ja monet järjestötkin uudelleenorganisoivat toimintaansa. Tulevaisuudessa toisissa kunnissa hyvinvointikäsitys on laaja, jolloin hyvinvointia koetaan edistettävän kaikilla kunnan toimintasektoreilla. Hyvinvointijohtaminen perustuu yhteishallintaan sidosryhmien, kuten järjestöjen, kanssa. Tärkein sidosryhmä on kuitenkin hyvinvointialue, johon luodaan tiiviit suhteet organisaatioiden eri tasoille. Tiedonhankinta on monipuolista ja osallisuus laajempaa kuin lain vaatimukset. Toisissa kunnissa taas hyvinvointikäsitys on suppea, jolloin toiminta painottuu palvelujen järjestämiseen ja käyttöön. Tiedonhankinta toteutuu pääosin tilastollisin menetelmin ja osallisuus jää lain vaatimalle tasolle. Tulevaisuudessa onkin mahdollista, että osassa Pirkanmaan kunnista hyvinvointijohtaminen on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin toisissa. Tämä saattaa lisätä hyvinvointieroja maakunnan sisällä ja johtaa esimerkiksi voimistuvaan muuttoliikkeeseen. Sote-uudistus korostaakin kuntien kykyä yhteishallintaan ja yhdistävään johtajuuteen hallintaverkostoissaan. |
