| Popis: |
Potilailla, joilla on vasemman tai oikean temporaali- tai parietaalilohkon leesio (N=57) selvitettiin, muodostavatko näille lohkoille rajautuneet aivoleesiot niiden sijainnille tyypillisen suoritusprofiilin WAIS-testissä. Tutkimusaineisto koostui tapauksista, joissa potilas on a) aikuinen, b) oikeakätinen, c) leesio on kyetty rajaamaan vasemman tai oikean hemisfäärin temporaali- tai parietaalilohkolle ja d) WAIS:n tai WAIS-R:n osatesteistä on tehty samankaltaisuuksien, aritmetiikan, sanavaraston, numerosarjojen, kuvien täydentämisen, kuvien järjestämisen, kuutioiden ja merkkikokeen osatestit. Potilastapausten, joista 47 oli esimerkkitapauksia kirjallisuudesta, WAIS -osatestien paremmuusjärjestystä verrattiin toisaalta McFien (Journal of Nervous and Mental Disease, 1960, 131, 383-393) julkaisemiin leesioryhmien tuloksiin ja toisaalta vertailuaineistoon (N=162). Vertailuaineisto poimittiin suomalaisesta WAIS-R:n standardointiaineistosta (15-73 v, ei neurologista sairautta). Spearman-järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin yksilöllisten testiprofiilien, eri leesioryhmiä kuvaavien profiilien ja vertailuryhmää varten lasketun vertailuprofiilin yhteensopivuutta. Potilaan testiprofiilin ja jokaisen leesioryhmäprofiilin välille lasketuista korrelaatioista korkeinta käytettiin kuvaamaan tulosten yhteensopivuutta leesioryhmiin. Potilaiden osatestitulosten yhteensopivuus McFie-leesioryhmiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. McFie-profiilien sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä selvitettiin erikseen aivovaurioaineistossa ja suhteessa vertailuaineistoon. Tulosten perusteella paikalliset aivovauriot tuottivat sijainnilleen tyypillisen WAIS -osatestisuoritusten paremmuusjärjestyksen. Potilasryhmien profiilit osuivat vastaaviin McFie-profiileihin ja erosivat tilastollisesti vertailuryhmästä. Leesioryhmiä kyettiin erottelemaan toisistaan sekä potilasaineiston sisällä että suhteessa vertailuaineistoon. Menetelmän selektiivisyydessä oli eroja ryhmien välillä. Menetelmän soveltuvuutta kliiniseen arviointiin pohditaan kriittisesti. Yksittäisen testiprofiilin perusteella ei voida luotettavasti erottaa aivoleesioita. Suppean tutkimusaineiston vuoksi johtopäätösten tekemiseen on liitettävä varauksia. Tulosten perusteella voisi olla hyödyllistä koota spesifejä leesioita koskevia varsinaisten neuropsykologisten testien tietokantoja muun kliinisen päättelyn tueksi. Tietokantojen tulisi kuitenkin perustua kunnolla normitettuihin ja keskenään vertailukelpoisiin, ajantasaisiin osatesteihin. |
