| Popis: |
Tässä tutkimuksessa esitellään yksi aluekehittämisen tueksi luotu konkreettinen työväline - Yritysharava - ja arvioidaan sen alueellista hyödynnettävyyttä sekä vaikutusta alueellisen osaamisen kehittymiseen oppivan alueen näkökulmasta. Oppiva alue on paikallista tai alueellista innovaatioympäristöä kuvaava teoreettinen malli, jossa korostuvat verkostoituminen ja runsas yhteistyö samalla alueella asuvien ihmisten ja organisaatioiden kesken. Verkostoitumisen ja yhteistyön avulla alueen toimijat voivat tuottaa, jakaa ja hyödyntää toimintansa kannalta tärkeää tietoa. Yritysharava on työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama työmenetelmä ja toimintamalli, joka perustuu alueen yritysten keskitettyyn haastattelutoimintaan ja saadun tiedon välittämiseen lajiteltuna eri toimijoille. Tietoa yritysten kehitys-, osaamis- ja työvoimatarpeista hyödynnetään sekä ennakointitoiminnassa että yritysten ja työnhakijoiden palvelussa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin Yritysharavan avulla kerätty tieto vastaa alueellisiin kehittämistarpeisiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko Yritysharavaa toteuttavassa valtakunnallisessa KOTTI-hankkeessa huomioitu alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet sekä miten Yritysharava vahvistaa alueiden oppimista ja palvelee alueellisten tietovirtojen hallintaa. Tutkimus kohdistuu kolmelle Yritysharavaa käyttäneelle alueelle, jotka ovat Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueet. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisista dokumenteista, sähköisestä lomakekyselystä sekä teemahaastatteluista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään tutkijan osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen metodisena lähtökohtana on menetelmätriangulaatio ja aineistoa analysoidaan sisällönanalyysillä. Yritysharava ei voi itsessään lisätä tai vahvistaa alueiden oppimista, vaan se tarjoaa mahdollisuuden alueiden toimijoiden yhteistyölle ja verkostoitumiselle. Yritysharava tuottaa alueille tarpeellista tietoa, jota ei ole vielä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Yritysharavan tuottama tieto on virrannut yrityksistä työ- ja elinkeinohallinnon toimijoille ja lisännyt heidän osaamistaan. Sen sijaan Yritysharavan vaikutukset alueiden osaamiseen ja oppimiseen ovat toistaiseksi olleet vähäiset, kun Yritysharavan tuottamaa tietoa ei ole onnistuttu jakamaan ja välittämään laajamittaisesti työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolisille organisaatioille. Yritysharava on uusi ja osittain keskeneräinen työväline, jota tulisi kehittää niin, että sen tuottamaa tietoa voitaisiin käyttää yhä monipuolisemmin. Lisäksi Yritysharavaa käyttävien alueiden tulisi löytää oikeanlaiset kanavat, joiden kautta Yritysharava-tietoa voitaisiin jakaa ja hyödyntää entistä luovemmin. Yritysharavan toteuttamisessa on pyritty huomioimaan alueiden tarpeet ja erityispiirteet. Jokaisella Yritysharavaa käyttävällä alueella on voitu itse päättää, miten Yritysharava-järjestelmään kerättyä tietoa jaetaan, käsitellään ja hyödynnetään sekä ennen kaikkea miten yritysten tarpeisiin vastataan kullakin alueella. Tämän tutkimuksen perusteella Yritysharavan toimivuus sekä kokemukset sen hyödyllisyydestä vaihtelevat alueittain. Tyytyväisimpiä Yritysharavaan, sen tuottamaan tietoon ja käyttöön ollaan Pirkanmaan ELY-keskusalueella ja vähiten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueella. Niin ikään Yritysharava toimii parhaiten Pirkanmaan ja vähiten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueilla. Keski-Suomen ELY-keskusalueella tyytyväisyys Yritysharavaan sekä Yritysharavan toimivuus ovat keskitasoa. Avainsanat: aluekehittäminen, ennakointi, oppiva alue, yhteistyö, tieto, Yritysharava |
