| Popis: |
This thesis and research considers how to apply lean-methods in continuous airworthiness management organisation. First research question concerned whether it is possible to apply lean-methods in continuous airworthiness organisation. Further, the second research question concerned whether it is possible to shorten the cycle time of aircraft modification process with lean-methods. The research has been executed as a constructive study. The study includes literature review, interviews, data-analysis and empiric section. In the beginning the literature review is concentrating in lean-thinking and the special features of aircraft continuous airworthiness management. Literature related to lean-methods in continuous airworthiness management has not been found. Connections between the traditional lean-thinking and continuous airworthiness management is created based on the literature review. Interviews were held with employees, managers and stakeholders to create a coherent overview regarding how employees are working with the aircraft modifications. Overview of the current state of the organisation was made based on the interviews and data-analysis from the company’s ERP system. With broad current state analysis, root cause analysis was made to find root causes which led to long cycle time. Two major root causes were identified, process unclearness and issues in the management. Uncertainties in process caused slow decision-making and changing methods in the communication. Issues in the management caused inconsistent prioritizing and unclear objectives. Consequently, several lean-methods were introduced to solve these root causes. A team of four engineers was established to test the new methods in modification process. Cycle time of modification process was measured during the test period. In addition, the amount of work in progress and quality errors were measured. Engineers were informed about these measurements and the test group participated in the development of tools and processes. Two new tools for modification process were introduced. First tool was real-time visualized tracking tool for all work in progress which gathered data from the company’s ERP system. One of the key issues was that there is no complete view to work in progress or indicators of performance. With this tracking tool the key performance indicators were created. With visualizations the consumed time for changing the work tasks was reduced and management got an overview for the engineers’ workload. Second tool to improve the modification process was financial and operational evaluation tool for modifications. With this standardized method it is easier to prioritize different modifications and make faster decisions regarding executions. Relevant financial data and operational affects are input to the company’s ERP. This makes tracking and the future decision making processes easier. After the testing period all data was collected and compared to the starting point. Improvement in process and effects of the tools were proofed. The cycle time of the process was reduced by 49 % and the amount of work in progress was reduced by 52 %. Engineers were confident that these tools are suitable to continuous airworthiness management. Tässä diplomityössä tarkastellaan lean-menetelmien soveltamista jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpito-organisaatiossa. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, miten lean-menetelmät soveltuvat jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpito-organisaation toimintaan. Toisena tutkimuskysymyksenä on, voidaanko lean-menetelmillä lyhentää lentokoneiden modifikaatioprosessin läpimenoaikaa. Tutkimus on konstruktiivinen tutkimus, johon sisältyy kirjallisuuskatsaus, kyselytutkimus, data-analyysi sekä empiirinen osuus. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksella perehdytään lean-ajattelun sekä lentokoneiden lentokelpoisuutta koskevien viranomaismääräysten piirteisiin. Kirjallisuutta lean-menetelmien soveltuvuudesta jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidon tietotyöhön ei ole laajamittaisesti saatavilla, joten kirjallisuuskatsaus toimi pohjana lean-ajattelun ja jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan välillä. Kyselytutkimuksella pyritään luomaan ymmärrys siitä, miten henkilöstö työskentelee kohdeyrityksessä modifikaatioprosessin osalta. Haastatteluista koostetun tiedon sekä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä kerätyn datan avulla saavutetaan hyvä ymmärrys organisaation nykytilasta. Organisaation nykytilanteen perusteella muutostyöprosessin pitkän läpimenoajan juurisyyt pystytään selvittämään. Näitä juurisyitä ovat prosessin epäselvyys sekä johtamisen puute. Lean-menetelmien avulla pyritään löytämään ratkaisuja näiden ongelmien poistamiseen. Lean-menetelmien kokeiluun muutostyöprosessin yhteydessä koottiin ryhmä kohdeorganisaation insinöörejä ja näin mitattiin muutostyöprosessin läpimenoaikaa. Myös keskeneräisen työn määrää sekä laatuvirheitä mitattiin niin, että työntekijät tiedostivat mittaamisen. Koeryhmän jäsenet osallistuivat työkalujen ja prosessin kehittämiseen. Ensimmäisenä ratkaisuna luotiin työkalu keskeneräisen työn seurantaan, joka oli reaaliaikainen, kohdeyrityksen tietojärjestelmistä tietoa hakeva visualisointi kaikista muutostöistä. Haastatteluiden perusteella voitiin tunnistaa ongelmaksi se, että muutostöiden suorittamista ei mitata järjestelmällisesti. Visualisointiohjelmiston avulla pystyttiin luomaan reaaliaikaiset mittarit läpimenoaikaan sekä keskeneräisen työn määrään. Visualisoinnin avulla pyrittiin lyhentämään töiden vaihtamiseen kuluvaa aikaa sekä luomaan johdolle ja työntekijöille näkyvyys työkuormaan. Toisena työkaluna muutostöiden käsittelyyn luotiin arviointityökalu insinöörien käyttöön, jonka avulla pyrittiin vakioimaan määräysten mukaista muutostöiden arviointia. Taloudellisten vaikutusten arviointi vakiomuotoisena helpottaa töiden priorisointia toteutusvaiheessa. Vakiomuotoisella evaluoinnilla pyrittiin lisäksi tehostamaan päätöksentekoprosessia. Koejakson aikana saadut mittaustulokset koostettiin ja niitä verrattiin koko organisaation sekä koeryhmän jäsenten aiempaan suorituskykyyn. Työkalujen toimivuus sekä prosessin selkeyttäminen pystyttiin todentamaan, sillä muutostyöprosessin läpimenoaika lyheni 49 prosenttia alkuperäiseen verrattuna. Tämän lisäksi keskeneräisen työn määrä väheni 52 prosenttia. Työntekijät kokivat työkalujen olevan soveltuvia yrityksen toimintaan. |
