| Popis: |
Puolustusvoimien palkattujen aliupseerien henkilöstöryhmästä luovuttiin vuonna 1974, jolloin kanta-aliupseereista tuli toimiupseereita. Toimiupseerikoulutuksesta puolestaan siirryttiin opistotasoiseen upseerikoulutukseen vuonna 1989. Koulutusuudistukset ovat lisänneet teoreettisia opintoja käytännön harjaantumisen kustannuksella. Huoli sotatyön käytännön osaamisen heikkenemisestä sekä tarve yksinkertaistaa sotilashenkilöstön rakennetta johtivat aliupseerien henkilöstöryhmän uudelleen perustamiseen sotilasammattihenkilöiden luomalle perustalle vuoden 2007 alusta. Uudistukseen liittyi kiinteästi myös aliupseerien sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen aloittaminen. Viivästetyn palautteen keräämisen tarkoituksena on tutkia koulutuksen työelämävastaavuutta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen. Viivästettyä palautetta ei ole aiemmin kerätty merivoimien aliupseereilta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten hyvin Merisotakoulussa annettu sotilasammatillinen täydennyskoulutus vastaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia merivoimien aliupseerien mielestä. Tutkimustulosten perusteella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä muutoksia Merisotakoulun sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen koulutussisältöihin. Tässä tutkimuksessa on yhdistetty kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusstrategia. Tutkimusmenetelmänä käytetään menetelmätriangulaatiota (metodin sisäistä ja metodien välistä). Tutkimuksen tieto on kerätty verkkokyselyllä, jossa oli suljettuja kysymyksiä (monivalintakysymyksiä ja skaaloihin eli asteikkoihin perustuvia kysymyksiä) sekä avoimia kysymyksiä. Kvantitatiiviset tutkimustulokset esitetään suorina jakaumina, ristiintaulukointeina sekä summamuuttujina. Kvalitatiiviset tutkimustulokset on puolestaan analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen päätulos on, ettei merivoimien aliupseerien sotilasammatillinen täydennyskoulutus vastaa täysin työelämän vaatimuksia ja tarpeita. Aliupseerit olivat motivoituneita aloittamaan puolustushaarajaksojen ja varsinkin toimialajaksojen opintoja. Puolustushaarajaksojen toteutusten liiallinen teoreettisuus sekä käytännön työtehtäviin vastaamattomuus heikensivät vastaajien opiskelumotivaatiota. Toimialajaksoilla opiskelumotivaatio säilyi parempana, koska niiden sisältö kohdistui paremmin yksilön vastaushetken työtehtäviin. Erityisesti puolustushaarajaksojen opinnoissa teoria painottuu liikaa käytännön kustannuksella, mikä heikentää opetuksen työelämävastaavuutta. Puolustushaarajaksojen opintoihin haluttiin lisää myös yksilökohtaista joustoa, jotta erilaisten työtehtävien vaatimukset ja tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi. Koulutuksen tuottamat pätevyydet ja oikeudet koettiin tarpeellisina, mutta riittämättömiä. Oikeuksia saadaan myös tarpeeseen nähden liian myöhään ja siksi sotilasammatillinen täydennyskoulutus tuleekin aloittaa nykyistä aikaisemmin. Puolustushaarajaksojen ajallista pituutta tulee lisätä, jotta tarvittavia oikeuksia ehditään kouluttaa nykyistä enemmän. Sotilasammatillisen täydennyskoulutuksen vaikutus aliupseerien ammatilliseen kasvuun on ilmennyt erityisesti tietopohjan vankistumisena, käytännön osaamisen kehittymisenä ja kokonaisuuksien parempana ymmärtämisenä. |
