NRF-joukot ja vuoden 2006 presidentinvaalit. Suomalaisten presidentinvaalien ulkopoliittisen keskustelun ja julkisuuden päiväjärjestyksen tarkastelua

Autor: ANTIN, NIKO
Přispěvatelé: Tiedotusopin laitos - Department of Journalism and Mass Communication, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences, University of Tampere
Jazyk: finština
Rok vydání: 2007
Předmět:
Popis: Puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää kertoi joulun alla 2006 Ylen Radiouutisissa, että EU:n nopean toiminnan joukot, mukaanlukien suomalaiset, tulevat harjoittelemaan yhdessä Naton nopean toiminnan joukkojen eli NRF-joukkojen kanssa. Tutkielmassa selvitetään, miksi ja miten laajasti virkamiehen lausunnosta lähtenyt uutisointi nousi kolmeksi viikoksi median agendalle ja Suomen vuoden 2006 presidentinvaalien poliittiseen pöytään. Lisäksi pohditaan sitä, millainen merkitys uutisoinnilla mahdollisesti oli. Aihetta lähestytään kolmesta suunnasta. Kuvaamalla ja pohtimalla suomalaisen Nato-keskustelun ominaispiirteitä 1990- ja 2000-luvuilla, poliittisessa journalismissa ja suomalaisessa mediakentässä tapahtuneita muutoksia sekä Suomen vuosien 1994, 2000 ja 2006 presidentinvaalien keskeisiä piirteitä. Teoreettisina työkaluina käytetään agenda setting -teoriaa ja puhujarakenteen erittelyä. Tutkielman mukaan NRF-tapaus nousi agendalle median toimesta. Median intertekstuaalisuus oli tutkimusajankohtana hyvin tiheää. Keskeinen osa jutuista ammensi sisältönsä television ja radion vaaliväittelyistä ja -haastatteluista, mikä osoittaa, että vaaliohjelmat ovat nykyisessä mediapolitiikassa itse agendalla, eivät ainoastaan agendaa luovia. NRF-tapauksen julkisuus syntyi pääasiassa kotimaan uutisissa, joita kuvitettiin useimmiten poliitikkojen kuvilla. Tapaus liitettiin vahvasti kotimaan politiikkaan ilman sotilaallista aspektia. Uutisissa eniten ääneen pääsi pääministeri Matti Vanhanen, joka joutui vastaamaan presidenttiehdokas Sauli Niinistön arvosteluun ja kommentoimaan valtion virallisia näkemyksiä mahdollisista yhteisharjoituksista. Seuraavaksi eniten puhumaan pääsivät presidentti Tarja Halonen ja muut keskeiset valtiolliset toimijat. Naton edustajat olivat hyvin vähän äänessä. Mielipidejutuissa ääneen pääsivät eniten samat toimijat kuin uutisissa, mutta presidentti Halonen oli useammin puheen kohteena kuin muut pääpresidenttiehdokkaat. Tämä johtui hänen asemastaan istuvana presidenttinä. Asiasanat: Nato, NRF, nopean toiminnan joukot, kriisinhallinta, presidentinvaalit, agenda setting, päiväjärjestysteoria, poliittinen journalismi, politiikka, vaalit
Databáze: OpenAIRE