| Popis: |
Tarkkaavuuden vaikeudet (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus) ovat yleisiä lapsilla, ja niiden taustalla ajatellaan olevan toiminnanohjauksen, ja erityisesti inhibition, vaikeuksia. Hoitamattomina tarkkaavuuden vaikeudet heikentävät lapsen toimintakykyä usealla eri elämänalueella, ja niihin liittyy usein vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Yhtenä haasteena tarkkaavuusvaikeuksien kuntoutuksessa on pidetty lapsen motivaation puutetta, jota on pyritty lisäämään kehittämällä kuntouttavia tietokonepelejä. Tarkkaavuusvaikeuksien ja tietokonepelien välinen yhteys ei ole kuitenkaan ongelmaton, ja suurin osa kuntouttavista tietokonepeleistä on perustunut ruudun ääressä istumiseen ja napin painallukseen. Tässä tutkimuksessa kuntouttavat tietokonepelit olivat vuorovaikutuksellisia: niitä ohjattiin hyödyntämällä koko kehoa, niiden vaikeustaso muuttui lapsen suoriutumisen myötä ja niitä pelattiin yhdessä toisen lapsen kanssa. Kuntoutuspeleillä tapahtuva kognitiivinen harjoittelujakso liitettiin osaksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE:ssä kehitettyä neuropsykologista TOTAKU-ryhmäkuntoutusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, tehostaako vuorovaikutuksellisilla tietokonepeleillä tapahtunut kognitiivinen harjoittelujakso TOTAKU-ryhmäkuntoutuksen tuloksellisuutta inhibition sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisessa. Tutkimus toteutettiin osana PSYKE:n ja Tampere Unit for Computer Sciences (TAUCHI) -tutkimuskeskuksen yhteistä Cognirem- tutkimusprojektia. Tutkimukseen osallistui 19 kouluikäistä suomalaista lasta, joilla oli lääkärin toteamia tarkkaavuuden vaikeuksia ja jotka aloittivat syksyllä 2018 neuropsykologisen TOTAKU-ryhmäkuntoutuksen. 10 lapsista osallistui syksyn kuntoutusjakson aikana kuuden viikon kognitiivisille peliharjoittelujaksolle, ja 9 lasta seurasi tavanomaista TOTAKU-ryhmäkuntoutusta ja toimi odottavana vertailuryhmänä. TOTAKU- ryhmäkuntoutuksen sekä siihen liitetyn kognitiivisen peliharjoittelujakson tuloksellisuutta tutkittiin havainnoimalla lasten suoriutumista ryhmässä kahdessa kuntouttavia tietokonepelejä muistuttavassa, inhibitiota sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja vaativassa, tehtävässä ennen ja jälkeen peliharjoittelujakson. Tutkimusta varten kehitettyjen mittareiden avulla arvioitiin lasten toiminnan muutosta inhibitiossa sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa. Lisäksi toisessa tutkimustehtävässä oli yhteistyöasetelma, ja tehtävä tehtiin paitsi oman ryhmän (peliharjoittelu- tai vertailuryhmä) jäsenen kanssa, myös lapsen kanssa, joka kuului vastakkaiseen ryhmään. Tutkimuksessa tutkittiin, näkyikö peliharjoitteluryhmän mahdollinen muutos inhibitiossa ja/tai vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa erityisesti oman tutun peliparin kanssa verrattuna pariin, jonka kanssa ei ollut yhteistä peliharjoittelukokemusta. Pienen otoskoon vuoksi muutoksia tarkasteltiin ryhmien välisten vertailujen lisäksi myös ryhmien sisällä. Ryhmät eivät eronneet toisistaan inhibitio tai vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa kehittymisen suhteen. Ryhmien sisäistä kehitystä tarkasteltaessa havaittiin, että molemmat ryhmät kehittyivät inhibitiossa, joskin jokseenkin vahvempi tuki tälle löytyi peliharjoitteluryhmässä. Kumpikaan ryhmä ei kehittynyt merkittävästi vuorovaikutus- ja tunnetaidoissaan. Yhteisen peliharjoittelukokemuksen tai sen puuttumisen ei havaittu vaikuttavan parien inhibitio ja/tai vuorovaikutus- ja tunnetaitojen mahdolliseen muutokseen yhteistyötä vaativassa tehtävässä kummassakaan ryhmässä. Tulokset antavat tukea TOTAKU-ryhmäkuntoutukseen liitetyn kognitiivisen peliharjoittelujakson tuloksellisuudelle inhibition tukemisessa lapsilla, joilla on tarkkaavuuden vaikeuksia. Tulos on merkittävä, sillä inhibitiota pidetään keskeisenä tarkkaavuuden vaikeuksien ymmärtämisessä. Tulos tukee vuorovaikutuksellisten tietokonepelien käyttämistä osana neuropsykologista ryhmäkuntoutusta ja kannustaa jatkotutkimukseen kuntouttavien tietokonepelien saralla. |
