| Popis: |
Käsillä olevan Pro Gradu -tutkielman aihe on Suomen rahapelimonopoli ja sen toimijat Veikkaus oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä Fintoto oy. Näitä tarkastellaan institutionalismin, eritoten uuden institutionalismin näkökulmasta tutkimuksen päämielenkiinnon kohdistuessa institutionaalisen muutoksen ja institutionaalisen yrittäjyyden teemoihin kyseisessä kontekstissa. Monopoli ymmärretään tutkimuksessa siis instituutioluonteen omaavana järjestelmänä. Rahapeliyhteisöjen historia muodostaa tutkimukseni pohjan. Tarkoituksena on myös peilata rahapelikenttää toimijoineen laajempaan institutionaaliseen ympäristöön yrittäen löytää institutionaalisia piirteitä ja elementtejä, joita tässä organisaatiokentässä ja muutoksessa esiintyy. Rahapelitoiminta ja vedonlyönti ovat läpi historiansa herättäneet ihmisissä ristiriitaisia mielikuvia. Nykyisten toimijoiden – tai näiden edeltäjien – toimesta rahapelitoiminta aloitettiin pääasiassa 1930-luvun vaihteessa, mutta kunnolla toiminta lähti käyntiin vasta sotien jälkeen. Voittovaroilla rahoitettiin toimijoiden varsinaista toimintaa kuten urheilua ja hyväntekeväisyysjärjestöjä. Vaikka toimijat olivat itsenäisiä, niin valtiovallalla oli tiukka ote rahapelitoimintaan alusta asti sen säädellessä toimintaa muun muassa asetusten ja toimilupien myötä. 1960–1970-luvuilla rahapeliyhteisöt ajautuivat yhä enemmän valtion haltuun – Veikkaus oy kokonaan – ja johtohenkilöiden valinnat politisoituivat. Euroopan unionin jäsenyys ja sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäinen kasvu ovat kuitenkin haastaneet monopolin ja sen legaalia asemaa on pyritty parantamaan muun muassa arpajaislain muutosten myötä. Institutionaalisen muutoksen ja institutionaalisen yrittäjyyden tarkastelussa on eriteltävissä kaksi ajanjaksoa, ennen ja jälkeen rahapeliyhteisöjen valtiollistamisen. Näillä ajanjaksoilla niin muutos kuin yrittäjyyskin saavat erilaisia merkityksiä. Valtio kiinnostui rahapeliyhteisöistä ennen kaikkea näiden taloudellisen menestyksen ansiosta. Yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset tarkoitusperät ajoivat rahapelitoiminnan sosialisointia ja voittovarojen jakamista yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja kattamaan osaltaan valtion budjettia. Institutionaalisen yrittäjän rooli oli tällöin nähtävissä eri tahojen pyrkimyksenä hyötyä voittovaroista, mutta tällaisia rooleja oli nähtävissä esimerkiksi ministeriöiden kesken. Valtiollistamisen jälkeen muutoksen trendi on monopolin hajottamiseen pyrkivä tavoitehakuinen toiminta, jonka takana on useita toimijoita vedonlyöntiyhtiöistä yksittäisiin kansalaisiin. Tämän on mahdollistanut etenkin teknisen kehityksen mukanaan tuoma internet-vedonlyönti, joka on kyseenalaistanut instituution pysyvyyden käsitteen ja selkeän yksinoikeuden rahapelitoiminnan harjoittamiseen. Asiasanat:institutionalismi, institutionaalinen muutos, rahapeli, veikkaus, monopoli |
