| Popis: |
Holhoustoimilain (442/1999) mukaisessa edunvalvonnassa on kyse sellaisten henkilöiden taloudellisten asioiden huolehtimisesta, jotka eivät itse kykene siihen vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi. Kyse on viimesijaisesta tavasta järjestää henkilön asioiden hoito. Vajaavaltaiseksi julistaminen tai toimintakelpoisuuden rajoittaminen tuomioistuimen määräyksellä on nykyisin suhteellisen harvinaista. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa edunvalvonnassa olevista päämiehistä on muodollisesti täysivaltaisia. Vaikka kyse olisi holhoustoimilain mahdollistaman kuusiportaisen edunvalvontajärjestelmän lievimmästä muodosta, rajoittaa edunvalvonta aina päämiehen itsemääräämisoikeutta. Holhoustoimilaissa tietyt merkittävät ja riskialttiit oikeustoimet on säädetty luvanvaraisiksi. Lupajärjestelmän tarkoituksena on ennaltaehkäistä sitä, että edunvalvoja aiheuttaisi omilla toimillaan päämiehen eduille vahinkoa. Käytännössä oikeustoimet tehdään yleensä jo ennen kuin lupapäätöksestä on tullut lainvoimainen, mikä voi aiheuttaa haasteita Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:n kannalta. Tutkielma asettuu edunvalvonta-, valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden piiriin. Tavoitteena on selvittää lainopin avulla ensinnäkin, mitä vaatimuksia oikeusturvaperusoikeus asettaa edunvalvonnan lupajärjestelmälle ja sitä kautta holhousviranomaisen päätöksenteolle. Holhoustoimilain 87 §:n mukaisesti edunvalvonnan lupapäätöksiin haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, jolloin hallintotuomioistuimissa tulee arvioitavaksi lupamenettelyn lainmukaisuuden ohella se, onko holhousviranomainen soveltanut siviilioikeudellisia normistoja päämiehen edun mukaisesti. Tutkimuksen toisena kysymyksenä onkin se, rajoittaako hallintotuomioistuimien julkisen vallan käytön lainmukaisuuden arviointiin perustuva toimivalta päämiehen oikeusturvaperusoikeutta. Edunvalvonnan lupa-asian kannalta merkityksellisimmiksi hyvän hallinnon takeiksi tutkielmassa muodostuivat oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus saada perusteltu päätös ennakollisina oikeusturvan takeina. Jälkikäteisen oikeusturvan näkökulmasta havaittiin, että lupa-asioissa valitusoikeutettujen piiri on hallintovalitukselle tyypillisesti suppea. Lisäksi, vaikka hallintovalitus voidaan tehdä ainoastaan laillisuusperusteella, ei valitustie hallintotuomioistuimeen näytä rajoittavan päämiehen muutoksenhakuoikeutta, sillä lainmukaisuuden arviointiin kuuluu myös hallinnon oikeusperiaatteiden soveltamisen arviointi. Lupapäätöksen täytäntöönpanon kannalta havaittiin ristiriitaa hallintooikeudellisen sääntelyn ja edunvalvontaoikeudellisten periaatteiden näkökulmasta. Tästä syystä holhoustoimilakia tulisi uudistaa siten, että kaikista olennaisista päämiehen oikeusasemaan vaikuttavista tekijöistä säänneltäisiin suoraan holhoustoimilaissa edunvalvonnan sisältämien erityispiirteiden vuoksi. |
