Popis: |
Ympäristöhaasteiden ratkaisu vaatii monen tahon välistä yhteistyötä. Monien ympäristöhaasteiden ratkaisumahdollisuudet ovat yksittäisillä kunnilla rajallisia, jolloin seudullinen yhteistyö ja yhteistoiminnallisen hallinnan menetelmät avaavat uusia vaikuttamismahdollisuuksia. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä ilmeneviä näkemyksiä ja intressejä sekä toimintamallia seudullisen tahtotilan luomisessa. Tapausesimerkkinä toimii Tampereen kaupunkiseudun lähijunaselvityksen prosessi, jossa on sovellettu vaiheistettua neuvottelumenettelyä. Tutkielmassa kuvataan prosessin vaiheistettua hallintaa, minkä avulla toimijoiden intresseihin voidaan vastata neuvotteluteoreettisilla menettelyillä. Siten tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Millaisia intressejä ja näkemyksiä seudun eri toimijoilla on liikennejärjestelmätyöhön ja siihen liittyvään seutuyhteistyöhön liittyen sekä miten neuvottelumenettelyn toimintamalleja voidaan hyödyntää seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä? Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu yhteistoiminnallisesta hallinnasta ja sen sovelluksista. Intressien yhteensovittamisen lähtökohtana on ajatus toimijoiden esittämien vaatimuksien taustalla olevista intresseistä, joita avoimesti käsittelemällä erilaisissa prosesseissa voidaan päästä kestävämpiin ja laajempaa hyväksyntää nauttiviin lopputuloksiin. Intressien yhteensovittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi vaiheistetun neuvottelumenettelyn askellusta sekä erilaisia neuvotteluperiaatteita. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa pääaineistona ovat kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmän toimijoiden haastattelut. Tämän lisäksi aineistona on lähijunaselvitysprosessissa työstetty materiaali, kuten seutuhallituksen kokouksiin valmistellut esitykset selvityksen eri vaiheissa, sekä kahden asiantuntijan haastattelut prosessin kulusta. Tutkielman aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysista ilmenee, että seudun toimijoiden odotukset yhteistyöstä ovat sellaisia, joihin voidaan ainakin osittain vastata yhteistoiminnallisen hallinnan keinoin. Toimijoiden näkemykset ja intressit voidaan ryhmitellä seudulliseen yhteistyöhön liittyviin arvoihin, toiveisiin ja haasteisiin. Selvitysprosessista muotoutui seudulle uudenlainen tapa hallita prosessia vaiheistetun neuvottelumenettelyn keinoin, ja selvitystyön tavat toimia mahdollistivat laadukkaan seudullisen yhteistyön. Siten voidaan todeta, että vaiheistettu neuvottelumenettely ja intressien yhteensovittaminen ovat potentiaalisia keinoja toteuttaa kestävää yhteistyötä seudullisissa suunnitteluprosesseissa. Seudullisen suunnittelun ollessa ei-lakisääteistä sen on pakko olla hyväksyttävää, koska muuten toimijat eivät sitoutuisi vapaaehtoiseen suunnitteluun. Siten seudullinen konteksti on otollinen neuvottelumenettelylle, jossa toiminnan hyväksyttävyydellä on suuri merkitys koko prosessin ajan. |