| Popis: |
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella pirkanmaalaisten peruskoulun rehtoreiden työn aloitusta. Erityisesti tässä työssä kiinnitettiin huomiota uusien rehtoreiden perehdyttämiseen ja kouluttautumiseen. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui kahdentoista pirkanmaalaisen rehtorin haastattelusta. Tutkimuksessa oli rehtoreita seitsemästä eri Pirkanmaan kunnasta tai kaupungista. Haastatelluista rehtoreista miehiä ja naisia oli molempia mukana kuusi kappaletta. Haastatellut rehtorit työskentelivät erikokoisissa kouluissa ympäri Pirkanmaata. Mukana oli muutama rehtori yläkoulusta sekä yhtenäiskoulusta, suurin osa rehtoreista työskenteli alakoulussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa. Puolet haastatteluista tehtiin keväällä 2012 ja loput keväällä 2014. Kysymysrungot erosivat hieman toisistaan eri kerroilla. Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmän avulla. Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu suomalaisen peruskoulun rehtorin työn historiasta sekä rehtorin työn vaatimuksista, nykytilanteesta ja lyhyestä rehtorin työn kansainvälisestä vertailusta. Teoriaosuuden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä menneestä sekä siitä miten muualla toimitaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää nykytilannetta. Tutkimukseni perusteella uusien rehtoreiden perehdyttämisessä on paljon kehitettävää. Tutkimuksen mukaan yhdelläkään tutkimukseen osallistuneista kunnista ei ole olemassa systemaattista rehtorin perehdyttämisohjelmaa. Vain yhdessä tutkimuksessa mukana olevassa kunnassa oli käytössä mentorijärjestelmä, eli uudelle rehtorille nimettiin lähikoulun rehtori opastajaksi. Tutkimuksessa ilmeni, että on olemassa hyviä käytänteitä uuden rehtorin aloitukseen, mutta ne eivät ole yleisesti käytössä, vaan pikemminkin yksittäisiä sopimuksia edeltävän ja uuden rehtorin kesken. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista rehtoreista ei ollut tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Tutkimuksessa ilmeni myös, että rehtoreiden koulutuksessa on edelleen kehitettävää. Rehtorikoulutuksen kirjo on sekava, eikä itse johtamisen koulutusta, jota rehtorit selvästi eniten kaipasivat ole tarjolla rehtorikoulutuksen saralla, vaan se pitää hakea muualta. Tämän tutkimuksen perusteella suosittelen vahvasti, että kunnat ja työnantajat miettisivät uuden rehtorin perehdyttämiskäytäntöjään. Uuden rehtorin aloituksessa on tärkeää, että rehtorille nimetään mentori, suunnitellaan yhdessä tarkoituksenmukainen koulutustarve, mietitään perehdyttäminen tarkasti sekä otetaan koulun erikoistilanne huomioon rehtorin työmäärässä, esimerkkinä rakennusprojekti tai koulun muutosprojekti yhtenäiskouluksi. Koulun johtamisessa ja rehtorin toimivallassa on tapahtunut valtava muutos verrattaessa mennyttä ja tätä päivää. Peruskoulun rehtoreilla on suuri vastuu tämän päivän koulusta, mutta myös tulevaisuuden koulusta. Koulujen yksikkökoot kasvavat ja rehtorit johtavat yhä suurempia yksiköitä yhä suurempien paineiden alla. Olisi hyvin tärkeää, että rehtoreille luotaisiin kunnolliset olosuhteet toteuttaa omaa johtamistyötään. Tällä hetkellä uusi rehtori ei saa riittävästi tukea työnsä aloitukseen. Järjestelmän ja työnantajien tulee tukea aloittavaa rehtoria nykyistä enemmän. Uhkakuvana on, että jatkossa ei saada enää riittävästi motivoituneita hakijoita eläköityvien rehtoreiden tilalle. |
