| Popis: |
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kirjat ja lukeminen näkyvät perhearjesta kirjoittavissa aikakauslehdissä. Aineistolähtöisen tapaustutkimuksen kohteena on Kaksplus-, Meidän perhe- ja Vauva-lehden toimitettu sisältö vuosina 2018 ja 2019. Aineistoa tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkimuksessa havaitaan, että näissä lehdissä nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa suoriin kirjavinkkeihin ja välillisiin kirjavinkkeihin sen mukaan, millaisessa yhteydessä ne mainitaan. Suoralla kirjavinkillä tarkoitetaan kirjamainintaa, jossa kirja on tekstin huomion keskipisteenä. Tällaiset kirjaesittelyt voivat olla palstoilla, joissa esitellään muitakin tuotteita tai lyhyissä haastatteluissa, joissa kirjailijaa haastatellaan kirjoittamastaan kirjasta. Välillisiä kirjavinkkejä on lehden sellaisessa toimitetussa sisällössä, jonka ensisijainen tarkoitus ei ole esitellä kirjoja. Niitä on lehtien pitkissä tietosisältöisissä artikkeleissa sekä henkilöhaastatteluissa. Tutkimuksessa havaitaan, että välilliset kirjavinkit voidaan teemoitella edelleen sen mukaan, mikä on niiden suhde siihen ympäristöön, jossa ne mainitaan. Artikkeleissa nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa lähteinä käytettyihin kirjoihin, haastatellun asiantuntijan kirjoittamiin kirjoihin, lisätietoa antaviin kirjoihin, keskustelun tueksi suositeltuihin kirjoihin sekä kirjallisuusesimerkkeinä mainittuihin kirjoihin. Henkilöhaastatteluissa nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa haastateltujen kirjoittamiin kirjoihin tai kirjoihin, joihin haastateltavalla on jokin muu yhteys, haastateltavan perheessä luettuihin kirjoihin sekä haastateltavan itse lukemiin kirjoihin. Lisäksi havaittiin, että välillisiä kirjavinkkejä voi saada haastatteluista, joissa kerrotaan kirjoista, joita ei mainita nimeltä, kirjasitaateista sekä toimituksen muussa yhteydessä mainitsemista kirjoista. Lukeminen näkyi tutkimukseen valittujen lehtien teksteissä monin tavoin. Tutkimuksessa havaittiin, että myös lukemiseen liittyvät viittaukset voidaan teemoitella sen mukaan, millä tavalla ja missä merkityksessä lukemisesta artikkelissa puhutaan. Lukeminen voi yhdistyä rentoutumiseen tai se voi viitata perheen yhteiseen hetkeen vaikkapa iltasadun muodossa. Lukeminen voi viitata tiedonhankintaan tai se voi olla oman identiteetin rakentamisen ja tunnetaitojen oppimisen väline. Lukemisesta voidaan puhua mekaanisena taitona ja kirjasta voidaan puhua esineenä. Lukemiseen voi myös liittyä ulkopuolelta asetettuja odotuksia tai arvostuksia. Lukeminen voi lisäksi näkyä kuvissa artikkeleiden yhteydessä. |
