| Popis: |
Tutkimukseni käsittelee Suomen kirjastoliikkeen syntyvaiheita, jolloin sääty-yhteiskunnan vanhoista kansankirjastoista amerikkalaisen Public Library Movementin vaikutuksesta alkoi kehittyä kansalaisyhteiskunnan kirjasto, nykyinen yleinen kirjastomme, ja miten tätä prosessia voidaan valaista käsittämällä kirjastoaate innovaatioksi, jonka manifestoituma yleinen kirjasto on. Public Library Movement levisi Suomeen 1800- ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin ja sen hyväksymisprosessilla oli johdanto, läpimurto sekä vakiintumisvaihe, niin kuin innovaatioilla yleensä. Tutkimus alkaa siitä, kun ensimmäiset tiedot amerikkalaisten uudenlaisista kirjastoista saatiin 1870-luvulla ja päättyy siihen, kun amerikkalaisvaikutteisesta kirjastoaatteesta 1920-luvulla tuli valtion kirjastotoimen "virallinen" kirjastopolitiikka. Silloin amerikkalaistyyppinen kirjasto oli kaupungeissa hyvää vauhtia toteutumassa käytännössä. Tutkimuksen varsinaisena ytimenä on kuitenkin kirjastoliikkeen suomalaisen version synty 1890-luvulta eteenpäin. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen on esinäytöksen ja Kansanvalistusseuran kauden 1890-luvusta 1910-luvun taitteeseen käsittävä amatöörien kirjastoliikkeen aika, ja toinen ammatillistuvan kirjaston kausi, joka alkaa 1910-luvulla ja jonka jälkinäytös sijoittuu 1920-luvulle. Suomi ei 1880-luvun loppupuolella ollut huono innovaatioalusta, vaan erityisesti kaupungeissa oltiin kehityksessä monella tavalla hyvinkin ajan tasalla. Ulkomaiset yhteydet olivat vilkkaita ja vaikutteita saatiin sekä Pohjoismaista että muualta Euroopasta. Urbaanit palvelut, kirjastot muiden joukossa, levisivät, joskaan kaupunkien kirjastot eivät aluksi vielä paljon muistuttaneetkaan amerikkalaistyylistä yleistä kirjastoa. Saksalainen kirjastotoimen järjestelyn malli, jossa kaupungeissa oli erikseen kansankirjasto rahvaankirjaston merkityksessä sekä säätyläisten kirjallisuudentarvetta tyydyttävä ja usein yliopiston kirjastoa korvaava kaupunginkirjasto, oli tunnettu myös Suomessa. Useat Public Library Movementin periaatteet olivat meillä ennestään tuttuja eurooppalaisten kirjastomuotojen, kuten lukuseurojen kirjastojen, maksullisten lainakirjastojen ja kansankirjastojen käytänteistä, mutta uutta oli, että kaikilla säädyillä oli yhteinen kirjasto, jossa niitä kaikkia sovellettiin. Kirjastoliikkeen perustana oli kasvatusoptimismi ja usko ihmisen kykyyn ja haluun kehittyä itseopiskelun avulla. Yleisen kirjaston tuli palvella kaikkia kansalaisia ikään, säätyyn, varallisuuteen tai mielipiteisiin katsomatta. Sen vuoksi kirjastojen käytön tuli olla ilmaista ja niiden ylläpito oli yhteiskunnan velvollisuus. Public Library Movementin katsotaan alkaneen 1800-luvun puolivälissä Bostonissa, jossa toteutettiin ensimmäisenä yleisen kirjaston perusperiaatteet: julkinen omistus ja ilmainen käyttöoikeus kaikille. Sieltä se levisi ensin muualle Uuteen Englantiin, jonka osavaltioihin säädettiin nopeassa tahdissa kirjastolakeja, ja sitten myös laajemmalle Yhdysvaltoihin. Se oli alun perin urbaani ilmiö ja kirjastojen käytännön kehitys sen suuntaan lähti meilläkin liikkeelle kaupunkien halusta kehittää kirjastojaan. Kirjastopalvelujen tarjoaminen asukkaille nähtiin sosiaalisista syistä tärkeäksi ja köyhemmän väestön tarpeisiin perustettuja kansankirjastoja alettiin tukea kaupungin varoin. Varsinaisen kirjastoliikkeemme juuret eivät kuitenkaan ole kaupunkien paikallisten palvelujen kehittämistarpeessa, vaan se organisoitui fennomaanisen sivistyneistön 1874 perustamassa Kansanvalistusseurassa. Sen pontimena olikin ennemmin fennomaanien kansallinen projekti suomen kielen aseman parantamiseksi ja suomenkielisen kansan sivistystason kohottamiseksi kuin Amerikassa jo suhteellisen varhain painotetut demokratia ja tasa-arvo ja niistä seuraava yksityisen kansalaisen tarpeiden korostaminen. Siksi myös kirjastoverkon ja maalaiskirjastojen kehittäminen, joka Amerikassa oli kirjastoliikkeen kypsymisvaiheen asia, oli suomalaisessa kirjastoliikkeessä alusta alkaen tärkeää. Nykyisen kirjastoverkkomme alku onkin selvästi 1800-luvulla syntyneissä pitäjän- ja muissa kansankirjastoissa, vaikka yleiset kirjastomme sinänsä syystä hakevatkin aatteellisia juuriaan 1700-luvun lopulta vanhoista lukuseurojen kirjastoista. Kirjastojen kehittäminen oli vain yksi tapa edistää kansanvalistuksen päämääriä eikä niitä aina välttämättä nähty edes itsenäisenä valistusmuotona, mutta 1890-luvulla kirjastotoiminnan osuus alkoi korostua Kansanvalistusseuran toiminnassa, niin että uuden vuosisadan alkuvuosina oltiin vaiheessa, jota kirjastoliikkeessä voi kutsua puoliammattilaisten ajaksi. Kirjastotekniikka lainattiin Amerikasta ja kirjastoliikkeen retoriikka viittasi selvästi amerikkalaisiin esikuviin. Kirjastoliikkeen merkittävimmät edistäjät eivät tosin edelleenkään keskittyneet yksin kirjastoihin, mutta heidän suhtautumisensa niihin oli amerikkalaisten vaikutteiden läpäisemää. Kirjastoliikkeen ensimmäisen aallon vaikuttajat olivat valistajia: aatteen levittäjiä ja "agitaattoreita". Läpimurron alkuna voi pitää Kaarle Werkon yritystä saada aikaan erillinen kirjastoseura 1892. Vaikka kirjastoasia jäikin KVS:n huomaan, kokous oli askel Public Library Movementin suuntaan kirjastoliikkeen identiteetin vahvistajana. Seuran kirjastotoiminta alkoi silloin yleisen tehostumisen lisäksi aidosti muuttua ja sen suojissa alkoi kehittyä ammattimainen ote kirjastoon ja kirjastonhoitoon. Avainhenkilöksi nousi ennen muita seuran sihteeri A.A.Granfelt: innovaatio alkoi levitä. Keskeistä oli, että tarpeeksi suuri vaikuttajajoukko omaksui amerikkalaisen kirjastoliikkeen aatteet. Tavoitteeksi alkoi tulla tehokkuus. Jos haluttiin palvella kaikkia ja lisätä lainausta, oli otettava käyttöön teknisiä innovaatioita, kuten lainausjärjestelmiä, luokituksia, luetteloita, avohyllyjärjestelmä ja kirjastoverkko. Suoria vaikutteita Suomen varhainen kirjastoliike ei Amerikasta juuri saanut, vaikka yhteydet sinne vilkastuivat ja siirtolaisuus oli laajaa. Käytännön esimerkki amerikkalaismallisesta kirjastosta löytyi kuitenkin suhteellisen läheltä, Norjasta, johon suomalaisilla valistajilla oli muutenkin yhteyksiä. Sieltä lainattiin Kansanvalistusseuran tavoitteisiin sopiva kirjastolaitoksen malli ja Kristianian (Oslon) kaupunginkirjastossa nähtiin käytännössä, mitä tuloksia amerikkalaistyyppisen kirjaston avulla oli saavutettavissa ja voitiin tutustua kirjastotekniikkaan. Myöhemmin tärkeäksi välittäjäksi tulivat myös Tanska sekä Englanti omine kirjastoliikkeen painotuksineen. Varsinkin Norjaan, joka tutkimuskaudellani oli suomalaisten kirjastomiesten tärkein kohde, amerikkalainen kirjastoaate levisi hyvin puhtaana. This thesis deals with the emergence of the Finnish public library movement due to American influences, when the old popular or "people's libraries", that had been established to benefit the poorer sections of the population from the 1890's onwards began to develop into the new kind of libraries needed by a society undergoing transformation and how treating the American Public Library Movement (PLM) as an innovation can explain this process. The concepts of innovator, change agent and opinion leader important in the diffusion of innovations also proved to be fruitful in describing the representatives of the library movement and library professionals and re-invention, the application of an innovation to local conditions shed new light on the development in general and on the process of the independence of the libraries from the elementary schools and the other forms of so-called free popular education. But the diffusion research proper did not prove to be a good starting point: library technology, the seemingly appropriate indicator of American influences, was launched from above by the library movement and the state library authorities and is therefore an uncertain sign of local acceptance of the library ideology and, besides, the adoption of various technologies throughout the country is not well enough documented, to be of use for this theses. The Public Library Movement spread to Finland at the turn of the 19th and 20th centuries and the spreading process saw an introduction, a breakthrough and a stabilizing period. The period covered by the thesis begins when information on the new kind of American libraries first began to be known in Finland during the 1870's and ends when the American library ideology during the 1920's had become the official policy of the state library authorities at the same time as the American type libraries were gaining ground in the practices of the town libraries. The real core of the research is, however, the birth of a Finnish version of the PLM from the 1890's onwards. It consists of two parts the first of which is the time of the amateurs in the library movement including an opening and the time the Society for Popular Education (Kansanvalistusseura, KVS) in the lead and the second the beginnings of professionalization from about 1910 onwards. Towards the end of the 1880's Finland had become a fairly favourable ground for innovations. The towns were especially up-to-date: influences were obtained and lively contacts were maintained with the other Nordic countries and elsewhere in Europe and urban services such as libraries were spreading, even if they at first did not much resemble the new American public libraries. The German model with separate libraries for the upper and lower classes was also known and practised in Finnish towns. The present concept of the public library as a channel for all citizens to obtain information, skills and recreation began to gain general acceptance during the 1890's which in many ways was an important decade for the birth of a civic society in Finland. Changes in attitudes towards the library were part of nation-building and of the general trend towards more liberal and democratic views. Even the library was seen as a tool in raising the level of education of the people and supporting the goals of the social movements. The model was provided by the American public library. In Finland many of the principles of the Public Library Movement were already known from the practices of European forms of libraries, such as reading societies, commercial lending libraries and libraries for the common people, the so-called "people's libraries" The innovation was that people from all social classes had a common library, where all the new principles were applied. The American Public Library Movement started in Boston at the beginning of the 1850's. From there it spread to the rest of New England, where the states in rapid succession passed library laws, and then to the other parts of the United States. The library movement was based on an optimistic faith in education and on a belief in the ability and desire of the people to develop through self-education. The public library was supposed to serve all citizens regardless of age, social class, wealth or opinions. For that reason the use of the libraries should be free and their maintenance an obligation of society. Even if donations were an important source of funding, libraries were in principle run on tax revenues, because in that way the economy of the libraries was secured at the same time as the patrons were committed to them as their owners. A logical consequence of this was that the patrons had a right to acquire the books they wanted, even if the libraries as tools of education maintained their standard. Only books that were judged low-quality and harmful were excluded from the collections. The libraries, in fact, should not contain books that nobody read, however high-quality they otherwise might have been. Books that were considered difficult were purchased, because it was believed that people could be educated to read them and, on the other hand, even lighter books were tolerated as a way to more valuable reading. To attain the goals of the Library Movement a corps of trained librarians and an advanced library technology were needed. In fact its position was not consolidated until the American Library Association, ALA, and the Library Journal were established during the 1870's, and the first library schools were created towards the end of the 1880's, and, in fact, many of the features that have been considered essential for the American Library Movement, such as separate children's libraries and open access, did not become general before the 1890's. |
