Popis: |
Sisäilmatutkimuksia viedään eteenpäin jo rutiininomaisesti; vuonna 2016 julkaistu Kuntotutkimusopas sekä tutkijoiden yhä kiristyvät pätevyysvaatimukset ovat osoituksia tiukentuneista vaatimuksista kuntotutkimuksien osalta. Sisäilmakorjauksille ja korjausurakoitsijoille ei ole vielä luotu vastaavaa opasta tai vakiintuneita pätevyysvaatimuksia. Korjausten laadun varmistaminen ja siinä käytettävät mittausmenetelmät ovat oleellinen osa korjausten onnistumista, jotka tulisi huomioida heti tarjouspyyntövaiheessa. Laadun varmistaminen alkaa jo huolellisesti toteutetuista sisäilmatutkimuksista sekä korjaussuunnittelusta, mutta myös sisäilmakorjausten urakoitsijalla on suuri vastuu korjausten onnistumisesta käytännössä. Tiedonkulku oireilevilta käyttäjiltä kuntotutkijoille, sekä edelleen korjaussuunnittelijoille ja urakoitsijalle, on avainasemassa koko prosessin onnistuneessa läpiviemisessä. Urakoitsijan tulisi ymmärtää, miksi korjauksia suoritetaan ja mikä korjausten tavoitteena on. Korjaustyön onnistumisen kannalta haasteellisimmat työvaiheet tulee käydä läpi myös perehdytyksessä. Sisäilmakorjausten laadun varmistamisessa tulisi käyttää erilaisia mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, kuten merkkiainekoetta, kuitunäytteenottoja tai ilmanäytteenottoja. Erityisesti mittausmenetelmiä käytettäessä vertailukelpoisin tulos saadaan, kun samat mittaukset on suoritettu myös ennen korjausten aloittamista. Mittausolosuhteiden, kuten vuodenajan ja mitattavan tilan tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset. Sisäilmakorjausten laadun varmistamiseen liittyy oleellisesti myös korjausten valvonta. Valvojalla tulee olla riittävä kokemus sisäilmakorjauskohteista. Osana valvontaa ja laadun varmistusta voidaan korjaustyöstä suorittaa mallityö, joka katselmoidaan yhdessä työn tekijän kanssa läpi. Korjausten valmistuttua voidaan suorittaa myös jälkiseurantaa, jonka kestosta tulee sopia etukäteen. Jälkiseurannalla voidaan viestiä myös tilojen käyttäjille, että suoritetut korjaukset ovat onnistuneet. Työn yhteydessä toteutetun kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri kaupungeissa ja kunnissa olevia eroavaisuuksia sisäilmakorjausprosessissa ja mahdollisesti löytää laa-tuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn vastausprosentti oli kuitenkin heikko, eikä kyselytutkimusten vastauksia voida yleistää. Tutkimuksen perusteella tilaajien antamissa vastauksissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia eri kohteiden välillä. Lopputuloksena voidaan kuitenkin todeta, että tilaajan aktiivisuus koko sisäilmaprosessin ajan on tärkeää laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tämä edellyttää myös riittävää osaamista ja tietoa sisäilmaprosessin eri vaiheista. |