| Popis: |
Kansainvälistymisestä tuli 1990- ja 2000-lukujen aikana hyvin yleinen käsite Suomea ja suomalaisten tulevaisuutta koskevissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Kansainvälisyyttä alettiin korostaa varsinkin koulutuksen ja työelämän kehitykseen liittyneissä puheenvuoroissa. Omassa väitöstutkimuksessani tarkastelen Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisestä käytyä institutionaalista keskustelua neljän vuosikymmenen ajalta. Analysoin kauppa- ja teollisuusministeriön nimissä vuosina 1963–2006 julkaistuja tekstejä sisällönanalyysin menetelmää käyttäen. Kauppa- ja teollisuusministeriön teksteissä kiinnitän huomioni sekä kansainvälisyyteen että etenkin kansainvälistymispuheessa rakentuvaan kansalliseen. Tarkastelun teoreettisena lähtökohtana on nationalismin ja kansainvälisyyden vuorovaikutteinen suhde. Kansainvälisyyttä ei voi olla ilman tietoisuutta kansallisesta, ja kansallinen on puolestaan rakentunut ylikansallisissa historiallisissa prosesseissa ja suhteessa kansainväliseen. Koska kansallisen rakentumista kansainvälisyyspuhunnassa ei ole Suomessa juuri tutkittu, tässä väitöstutkimuksessa kysyn, miten kansakuntaisuutta on rakennettu ja minkälaisena kansallinen on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön tuottamissa Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymistä käsittelevissä kielellisissä todellisuudenkuvauksissa. Toiseksi selvitän, kuinka kansallisen ilmentymät ovat muuttuneet valtiomuutoksen myötä Suomen muuttuessa hyvinvointivaltiosta niin sanotuksi kilpailuvaltioksi. Kansallisen ohella tarkastelen tutkimuksessani sitä, millä tavoin Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisestä on keskusteltu ja miten kansainvälisyyskeskustelu on muuttunut 1960-luvulta 2000-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Olen myös kiinnostunut siitä, minkälaisia merkityksiä kansainvälisyydelle on annettu valtiotoimijan tuottamissa elinkeinoelämää koskevissa julkaisuissa. Aineistostani on löydettävissä kolme kansainvälisyyskeskustelua jäsentänyttä teemaa, jotka ovat osittain ajallisesti rajattuja mutta toisaalta myös limittäisiä ja päällekkäisiä keskustelukokonaisuuksia. Ensimmäinen teemoista on 1960–1980-luvuilla hallinnut puhe Suomelle tärkeänä pidetystä ulkomaankaupasta ja etenkin viennistä, jota on kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemien tekstien mukaan täytynyt koko ajan edistää ja kasvattaa kaikin mahdollisin tavoin. 1990-luvun alkupuolella ulkomaankauppateeman päälle alkoi rakentua pohdinta Euroopan yhdentymisestä ja sen seurauksista suomalaisille. Tämän pohdinnan ytimessä oli kysymys siitä, minkälainen Eurooppa-ratkaisu olisi paras Suomen elinkeinoelämän ja suomalaisten yritysten kannalta – toisin sanoen, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin vai ei. 2000-luvulla kansainvälisyyskeskustelu laajeni puheeksi globalisaatiosta, jonka on katsottu yhdistäneen koko maailman yhdeksi, alueellisesti kytkeytyneeksi taloudellisen toiminnan ja kilpailun tilaksi, jossa suomalaisen elinkeinoelämän on tavalla tai toisella selviydyttävä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teksteissä kansainvälisyyteen on yleensä suhtauduttu arastellen ja pelokkaasti. Kansainvälisyys on useimmiten näyttäytynyt uhkaavan vaaran kaltaisena ilmiönä ja kansainvälistyminen välttämättömänä ja vääjäämättömänä prosessina, josta suomalaisten on jotenkin vain suoriuduttava. Tämä selittyy tekstien kirjoittajien territoriaalisella maailmankuvalla ja elitistisellä näkökulmalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön nimissä esitetyistä näkemyksistä voidaan tulkita, että Suomen valtion fyysiset ja kansakunnan mentaaliset rajat erottavat osaamiseltaan vähän vajavaiset ja sosiaalisesti kömpelöt suomalaiset tässä suhteessa hieman edistyneemmistä ulkomaalaisista. Pelon ja huolen leimaamasta suhtautumisesta huolimatta kansainvälistymistä on valtiotoimijan mukaan joka tapauksessa jatkuvasti edistettävä. Ministeriön julkaisemassa kansainvälisyyspuheessa kansakuntaisuutta on rakennettu erityisesti niissä kohdissa, joissa on puhuttu Suomesta maana, suomalaisista kansakuntana ja Suomen kansallisesta intressistä eli suomalaisten edusta. Kansakuntaisuutta on tuotettu esimerkiksi viittaamalla ”meihin suomalaisiin”, jolloin on luotu kuvaa territoriaalisyhteisöllisestä toimijasta, ”me-alueesta” tai ”alueellisesta meistä”. Valtiotoimijan teksteissä kansainvälisen vuorovaikutuksen edistämisen motiivina on aina ollut tämän kansallisen me-yhteisön edun maksimointi: kaiken kansainvälistymisen on jollakin tavalla hyödytettävä Suomea ja suomalaisia. Esimerkiksi ulkomaanviennistä on saatu kansantaloudelle tärkeitä vientituloja, ja kansainvälisen teknologisen yhteistyön on toivottu nostavan osaamisen tasoa Suomessa. Merkittävää on, että kansallisen edun sisältö ei ole juuri muuttunut tarkastelujakson aikana. 1960-luvulta 2000-luvulle tärkeimmät kansalliset tavoitteet, joihin kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämisellä on pyritty, ovat olleet kansantalouden kasvu, Suomen työllisyys ja suomalaisten hyvinvointi. Tutkimukseni keskeisimpänä johtopäätöksenä esitän, että nationalistiseen ideologiaan perustuva kansallisvaltio on vakiinnuttanut asemansa maailman tilallista järjestymistä ja ihmisten tilallista ja sosiokulttuurista ymmärrystä hallitsevana rakenteena kaikesta kansainvälistymistä ja globalisaatiota korostavasta puheesta huolimatta. Tässä tutkimuksessa tavoitteeni on ollut tehdä näkyväksi tämä kyseenalaistamattomaksi ja itsestään selväksi maailman jäsentämisen tavaksi luonnollistunut nationalistinen ajattelu. The notion of internationalisation became a very popular concept in the discourses concerning the future of Finland and the national economic survival of the Finnish nation in the 1990’s. Since then internationality has been emphasized especially in the fields of education and work. In my doctoral thesis I study the institutional discourse related to the internationalisation of Finnish industrial and business life during a forty-year period 1963–2006. I analyse texts published by the Finnish Ministry of Trade and Industry by applying the method of content analysis. In the texts published by the Ministry of Trade and Industry I focus on the ways of representing internationality and in particular the ways of constructing nationhood in the discourse of internationalisation of Finnish industrial and business life. The theoretical background of my study is based on the interactive relationship between nationalism and internationalism. Internationality requires understanding of nationality, and the national has been constructed in transnational historical processes and in relation to the international. The construction of nationhood in institutional discourses of internationalisation has not been studied much in Finland. That is why I ask in my research how nationhood has been constructed and how the national has been represented in the discourse of internationalisation of the Finnish industrial and business life produced by the Ministry of Trade and Industry. My aim is also to find out how the representations of nationhood have changed during the forty-year period when Finland has transformed from a welfare state into a competition state. In addition, I analyse how the internationalisation of Finnish business life has been discussed and how the ways of discussing have changed between the 1960’s and the 21st century. Especially, I am interested in the meanings which have been given to internationality in the texts concerning the Finnish business life published by the state government. In the texts of the Ministry of Trade and Industry there are three recognisable themes which structure the discourse about the internationalisation of Finnish industrial and business life. These themes are partly temporally limited but also stratified and overlapping. The first theme which dominated the discourse of internationalisation between the 1960’s and the 1980’s is about foreign trade and particularly the importance of export for the Finnish national economy. The main aim of the Ministry was to increase the amount of export continuously. At the beginning of the 1990’s the discussion about the European integration began in the publications of the Ministry of Trade and Industry. In that discussion the major issue was whether Finland should join the European Union or not – in other words, which option would be the best for Finnish companies and industry. At the turn of the millennium the concept of globalisation appeared in the discourse of the internationalisation of Finnish business life. The globalised world was regarded as a single, regionally interconnected space of economic activity and fierce international competition in which Finnish enterprises, industry and commerce had to survive. Internationality was usually regarded with some fear and anxiety by the actors of the Ministry of Trade and Industry. Internationality was seen as some kind of a threatening phenomenon and internationalisation was considered to be a necessary and inevitable process which the Finnish nation just had to go through. The anxiety that the actors of the Ministry of Trade and Industry felt can be explained by their territorial understanding of the world and elitist perspective. From the perceptions of the actors of the Ministry it can be interpreted that the physical border of Finland and the mental boundary of the nation separated a bit unskilful and socially incompetent Finnish people from the more advanced and sophisticated foreigners living in other countries. In spite of all the concerns and anxiety related to the changing international circumstances and internationalisation the actors of the Ministry thought that the process of internationalisation had to be promoted and accelerated constantly. In the discourse of internationalisation published by the Ministry of Trade and Industry nationhood is constructed especially when describing Finland as a nation-state, the Finnish people as a nation and the national interest of Finland. Nationhood is explicitly constructed through expressions in which the personal pronoun “we” is used to refer to the Finnish nation as a territorial and collective actor, some kind of a “territorial us”. It is noteworthy that the motivation of the state government to intensify the process of internationalisation is always to advance the national interest of that “territorial us”. All the internationalisation must benefit Finland and the Finnish nation in some way. From the export of goods, for example, the Finnish nation has got income which has been very important for the small national economy of Finland. Furthermore, the international technological cooperation has been expected to raise the level of know-how in Finland. What is also significant here is that the main features of the national interest have not been changing between the 1960’s and the 21st century. The major national objectives which have been aimed at by increasing international interaction have been the growth of the national economy, employment and the welfare of the Finnish nation. The key conclusion of my research is that despite all the discourse of accelerating internationalisation and intensifying globalisation the nation-state has been established as a dominating social structure affecting the ways people understand the world spatially and socio-culturally. In this doctoral thesis my purpose is to reveal this nationalist thinking which has become unchallenged and naturalised way of making sense of the world. |
